Tiedonpuute, vaivalloisuus ja tilanpuute kotona. Nämä olivat suurimpia syitä, jotka tunnistettiin lajittelun onnistumisen esteiksi Roskasta raaka-aineeksi -kampanjan käynnistelyvaiheessa Lahdessa.
Viestintäkampanjan tavoitteena oli vähentää kotitalouksissa syntyvän sekajätteen määrää ja lisätä erityisesti tietoa lajittelusta. Kierrättämisen hyödyistä kerrottiin sosiaalisessa mediassa sekä asukkaille kiinteistön jätekeräyspisteissä. Halusimme muuttaa mahdollisen mielikuvan jätteistä likaisina ja hyödyttöminä roskina ja puhua sen sijaan arvokkaista raaka-aineista. Jätekeräyspisteillä kerrottiin värikkäin kuvituksin, minkälaisia uusia tuotteita astiaan kerätyistä materiaaleista voidaan valmistaa.
Viestinnässä hyödynnettiin toimiviksi todettuja keinoja, joilla ohjata ympäristöystävällisiin tekoihin: lisättiin tietoa, vedottiin tunteisiin, kannustettiin ja palkittiin. Lisäksi hyödynnettiin tunnetta ryhmään kuulumisesta sekä sosiaalista painetta, kun kiinteistöt kisasivat leikkimielisesti toisiaan vastaan. Parhaiten suoriutuneiden kiinteistöjen asukkaiden joukosta arvottiin lopuksi laadukkaan keittiölajittelukalusteen voittaja.
Asukkaat innostuivat lajittelemaan – sekajätemäärä laski
Jätemääriä seurattiin keväällä ja alkukesällä 2021 kymmenessä kampanjaan osallistuneessa Lahden Talojen kiinteistössä. Pinnanmittausantureiden avulla jäteastiassa olevien jätteiden tilavuutta pystyttiin seuraamaan reaaliaikaisesti. Sekajätteen määrä pieneni kuudessa kiinteistössä kolmen kuukauden mittaisen kampanjan aikana, parhaimmillaan jopa 17 prosenttia.
Jätemäärien mittaamista antureilla jatketaan Lahden Taloilla myös kampanjan jälkeen. Pitkäjänteinen työ lajittelun tehostamiseksi koetaan erittäin tärkeäksi – sekajätemääriä pyritään edelleen pienentämään kohdennetun viestinnän sekä jäteastioiden tyhjennysten optimoinnin avulla. Tänä vuonna on järjestetty myös erillinen kampanja, jossa halukkaille asukkaille lisätään keittiön jätepisteen astiamääriä ja näin edesautetaan syntypaikkalajittelun onnistumista.
Kampanja osoitti, että positiiviselle, selkeälle ja yhtenäiselle viestinnälle on kysyntää. Valtakunnallisesti on tehty havaintoja siitä, että asukkaiden täytyy olla itse kiinnostuneita ja aktiivisia saadakseen tietoa lajitteluohjeista. Ohjeet kun voivat vaihdella jätehuoltoalueittain, paikkakunnittain tai jopa taloyhtiöittäin, ja jätekatoksissa voi olla erilaisia astioita ja ohjeita.
Kampanja tukee EU-maiden yhteisiä tavoitteita kierrätysasteen nostamiseksi
Lahdessa kotitalouksien jätteiden hyödyntämisaste on jo huiman korkea 99 %, mutta vielä liian suuri osuus menee energiahyödynnettäväksi. Nykyisin Päijät-Hämeen alueellisen jätehuoltoyhtiön Salpakierto Oy:n alueella sekajätteeseen päätyy jopa 70 % materiaalista, jotka olisi voitu lajitella jo syntypaikalla paremmin.
Jätteitä olisi kierrätettävä enemmän, jotta Suomen nykyistä 43 %:n kierrätysastetta saataisiin nostettua. EU:n jäsenmailleen asettama kierrätystavoite on 55 % vuonna 2025 ja 65 % vuonna 2035. Sekajätteen määrän vähentäminen ja kierrätyksen lisääminen ovat hyvin ajankohtaisia tavoitteita, sillä uusi jätelaki astui voimaan heinäkuussa 2021. Sen myötä muun muassa yhä useampia jätelajeja on tulevaisuudessa lajiteltava myös pienemmissä taloyhtiöissä.
Kodeissa tapahtuva jätteiden syntypaikkalajittelu on hyvin tärkeää, jotta erilaiset materiaalit pysyvät puhtaina materiaalihyödyntämistä varten.
Kampanjan tuloksia voidaan hyödyntää myös muilla jätehuoltoalueilla selkeämmän jäteviestinnän kehittämisessä.
Lahti on Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021. Roskasta raaka-aineeksi -kampanja sai rahoitusta ympäristöpääkaupunki-hanketta koordinoivalta Kestävä Lahti -säätiöltä. Viestintätoimisto Rodinian kanssa kampanjaa toteuttivat yritysyhteistyössä Lahden Talot, Niimaar, Salpakierto, L&T, Hämeen Kuljetuspiste, Caproc ja Pelicans.
Jenni Rahkonen, ympäristökoordinaattori
Lahden kaupunki
Kirjoittaja työskentelee Lahden kaupungin ympäristökehitystiimissä erityisesti kiertotalouden ja kestävän kehityksen aiheiden parissa.