Kiinteistöala on tärkeässä asemassa ilmastonmuutoksen hillinnässä sekä luonnonvarojen vastuullisessa hyödyntämisessä. Rakennuksissa käytetään lähes 40 prosenttia kaikesta Suomessa kulutettavasta energiasta ja ne aiheuttavat yli 30 prosenttia kasvihuonepäästöistä.
Yksi tärkeimmistä keinoista hillitä ilmastonmuutosta rakennetussa ympäristössä on energiatehokkuuden parantaminen, mutta myös rakennusmateriaalien ekologisuuden, käytettyjen kemikaalien turvallisuuden sekä rakennusjätteen uusiokäytön huomioiminen on tärkeää.
Pohjoismaiden ympäristömerkin eli Joutsenmerkin kriteerit täyttävä rakentaminen tarjoaa yhden vaihtoehdon kestävämmälle ja terveellisemmälle rakentamiselle.
Joutsenmerkitty rakentaminen on yhä suositumpaa
Joutsenmerkityn rakentamisen suosio on tällä hetkellä suuressa kasvussa Pohjoismaissa, joissa Joutsenmerkitty rakentaminen on nelinkertaistunut viimeisen kolmen vuoden aikana. Ympäristömerkittyjä asuntoja on valmistunut 8 000 ja rakenteilla on 18 000 asuntoa. Muissa Pohjoismaissa Joutsenmerkki-rakentaminen on jo melko vakiintunut rakennustapa ja Suomi seuraa kovalla vauhdilla perässä. Tällä hetkellä Suomessa on noin 433 valmistunutta tai rakenteilla olevaa asuntoa.
Suomen ensimmäinen Joutsenmerkitty talo rakennettiin Mestariasuntojen toimesta Järvenpäähän vuonna 2015. Pari vuotta myöhemmin Hyvinkään kaupunki rakennutti yhdessä Teijo-Talojen kanssa Suomen ensimmäisen Joutsenmerkityn päiväkodin. Ensimmäinen Joutsenmerkitty koulurakennus valmistui tammikuussa Iisalmelle ja ensimmäiset peruskoulut valmistuvat tänä vuonna Kalajoelle ja Iihin. Kaarinassa sijaitsee Pohjoismaiden ensimmäinen Joutsenmerkitty pienryhmäkoti ja Mikkelissä perhekuntoutuskoti.
NCC:n rakentama VAV:n ensimmäinen Joutsenmerkitty kerrostalo valmistui 2018 Vantaalle ja jatkossa kaikki VAV:n uudet vuokra-asuintalot tehdään Joutsenmerkin ympäristövaatimusten mukaisesti. Lisäksi JM Suomi tarjoaa ensimmäisenä Suomessa Joutsenmerkittyjä kerrostaloasuntoja omistusasumiseen. JM on myös ensimmäinen pohjoismainen rakennusyhtiö, joka mukauttaa kaiken omaperustaisen omistusasuntotuotantonsa Joutsenmerkki-kriteeristöön vuodesta 2018 lähtien.
Rakentamisessa huomioidaan elinkaari ja tiukat ympäristökriteerit
Joutsenmerkin kriteerit on laadittu elinkaarinäkökulmasta, ja vaatimuksia on asetettu erityisesti talon energiantarpeelle, rakennusmateriaaleille, rakennusprosessille sekä rakentamisen laadunhallinnalle.
Rakennusmateriaaleissa rajoitetaan useita haitallisia aineita, kuten ftalaatteja ja bromattuja palonestoaineita sekä formaldehydipäästöjä. Joutsenmerkki takaa myös esimerkiksi sen, että rakennuksessa on hyvä sisäilma, ilmanvaihto ja valaistus. Rakennusprosessissa valvotaan itse rakentamista, käytettyjä materiaaleja ja kemikaaleja sekä muita rakennukseen tulevia hyväksyttyjä tuotteita.
Ympäristöystävällisyys huomioidaan myös talon valmistumisen jälkeen esimerkiksi tuottamalla kiinteistösähkö aurinkopaneeleilla ja tukemalla asukkaiden polkupyöräilyä. Joutsenmerkitty talo on todistetusti energiatehokas. Esimerkiksi Vantaalle rakennetun kerrostalon hiilijalanjälki on sen koko elinkaarelle laskettuna viidenneksen tavanomaista kerrostaloa pienempi.
Asuminen Joutsenmerkityssä asuintalossa tulee lähitulevaisuudessa yleistymään ja on tärkeää, että asukas voi omilla valinnoillaan säilyttää kotinsa korkeat ympäristöstandardit. Suosimalla tuotteita, jotka ovat saaneet luotettavan tyypin 1 ympäristömerkin (kuten EU-ympäristömerkin tai Joutsenmerkin), voidaan pienentää myös kemikaalikuormalle altistumista.
Tilaaja voi vaatia ympäristöystävällisempiä rakennuksia
Onnistuneilla ympäristöystävällisillä rakennusprojekteilla vaikutetaan rakennusmarkkinoihin. Suomen markkinat alkavat olla yhä tietoisempia kestävämmästä ja vastuullisemmasta rakentamisesta, ja tahtotilaa kiinteistöalan kehittämisestä ekologisempaan ja turvallisempaan suuntaan on niin rakennuttajilla kuin toimittajilla. Yritykset ovat suhtautuneet esimerkiksi Joutsenmerkki-rakentamiseen positiivisesti. Pienempien ympäristövaikutusten lisäksi Joutsenmerkki nähdään lisäävän paitsi yrityksen markkina-arvoa, myös kasvattavan tulevaisuuden kannalta tärkeää tietämystä ympäristöystävällisemmästä rakentamisesta.
Tilaajan eli esimerkiksi kunnissa hankkijan rooli on erityisen tärkeä, sillä ilman tilaajan vaatimusta kestävämpi ja terveellisempi rakentaminen ei toteudu toivotussa mittakaavassa. Helpotusta ympäristöystävällisempään hankintaprosessiin tuo muun muassa hankintalain muutos, jonka mukaan hankkijat voivat edellyttää kilpailutuksen kohteena olevilta palveluilta tai tuotteilta tiettyä ympäristömerkkiä, kuten Joutsenmerkkiä. Tällöin hankkijan ei tarvitse itse valvoa, täyttääkö tuote tai palvelu ympäristömerkin saamiselle asetetut kriteerit.
Nyt rakennettavissa taloissa tullaan asumaan ja työskentelemään vielä vuosikymmenien päästä, joten niiden ympäristöystävällisyyteen, terveellisyyteen ja laatuun tulee kiinnittää huomiota jo tämän päivän hankinnoissa. Suomella on oiva mahdollisuus toimia tälläkin sektorilla suunnannäyttäjänä, sillä ympäristöystävällisemmän rakentamisen keinot, kysyntä ja tahtotila ovat jatkuvasti kasvussa.
Suunnittelija Milla Popova
Turun ammattikorkeakoulu
Lähteet ja lisätietoa