© Teemu Helonheimo
Suomessa päätyy hävikkiin noin 500 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa joka vuosi, mikä vastaa peräti miljardia euroa. Kansallisessa jätesuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Tavoite noudattaa Euroopan komission ja YK:n kestävän kehityksen linjauksia. Luonnonvarakeskus tukee valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteita seuraamalla ruokahävikin määrää sekä ennaltaehkäisemällä hävikin syntymistä.
Luke järjestää Cirwaste-hankkeessa useita ruokahävikkipilotteja. Luke etsii piloteissa keinoja ravintoloiden ruokahävikin vähentämiseksi testaamalla älyvaakoja ja laatii Varsinais-Suomen maakunnan oman tiekartan ruokahävikin vähentämiseksi koko ruokaketjussa. Lisäksi Luke tunnistaa maatilojen kasviksille vaihtoehtoisia markkinakanavia, etsiii keinoja teurastamosivutuotteiden parempaan hyödyntämiseen ja kehittää ruoka-apua.
Tavoitteena on luoda kattava ratkaisu, joka vähentää elintarvikejätettä kaikissa elintarvikeketjun vaiheissa. Toiminnan tavoitteena on myös parantaa sidosryhmien sitoutumista hävikin vähentämiseen ja ruokajätteen tuntemusta.
Ruokahävikin jakautuminen ruokaketjussa. Tiedot perustuvat Luken useisiin tutkimuksiin. © Jouni Hyvärinen, Luke
Innovatiiviset keinot kehiin
Luken pilotissa pyritään etsimään keinoja siihen, ettei kotimaisten kasvisten tarvitsisi jäädä peltoon, vaan ne saataisiin ajoissa markkinoille ja vieläpä hyvään hintaan. Tämä edellyttää sitä, että viljelijät raportoisivat satomääristä reaaliaikaisemmin. Pilotissa selvitetään voisiko helppokäyttöinen sovellus madaltaa viljelijöiden kynnystä antaa sadon ennakkotietoja, jotta ravintolat ja kaupat voisivat osaltaan varautua tulevaan satoon. Esimerkiksi ravintoloissa voidaan huomioida sadon ajoittuminen reseptiikan suunnittelussa.
Aikaisempien tutkimusten mukaan 20 prosenttia ravitsemispalveluiden ruoasta päätyy jätteeksi, joten erityisesti ravintoloissa on tarvetta uusille hävikki-innovaatioille. Luken ravintola-pilotissa on testattu hävikin mittaamista älyvaaoilla useiden viikkojen ajan, sekä seurattu kuinka asiakkaiden hävikkimäärien reaaliaikainen tiedottaminen ja visualisointi vaikuttavat asiakkaiden lautashävikin syntyyn. Lisäksi keittiöhenkilökunta on saanut tarkempaa tietoa keittiö- ja tarjoiluhävikistään, ja sitä kautta pohtinut keinoja vähentää hävikkiä. Mittauksia on toteutettu Turussa ja Porissa.
Teurastamoista syntyy runsaasti erilaisia sivutuotteita, joista osaa (kuten veri, maksa, munuaiset, sydän) voitaisiin käyttää ihmisravintona, mutta nykyään ne päätyvät useimmiten turkiseläinrehuksi, ulkomaille elintarvikekäyttöön tai renderöintilaitokseen. Luken pilotissa selvitetään, miten ihmisravinnoksi kelpaavia teurassivutuotteita voitaisiin saada paremmin takaisin elintarvikekäyttöön. Pilotissa on selvitetty vähempiarvoisten ruhonosien arvoketjua, kartoitettu käyttöönottoon liittyviä vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia. Pilotissa on myös kehitetty reseptejä yhdessä ammattikorkeakouluopiskelijoiden kanssa. Seuraavaksi selvitetään kuluttajien maksuhalukkuutta.
Yhteistyöstä voimaa
Luken pilottien keskeisin tuotos on Varsinais-Suomen alueen ruokahävikin tiekartta, joka myöhemmin laajennetaan koskemaan koko Suomea. Pilotissa kartoitetaan alueen keskeisimmät haasteet ruokahävikin syntyyn ja etsitään parhaimpia ruokahävikki-innovaatioita. Tiekartan laatiminen tapahtuu koko ketjun yhteistyönä ja kolmiosaisena työpajasarjana, joista ensimmäinen työpaja oli 8.6.2018 Turussa: siinä kartoitettiin alueen haasteet koko ruokaketjussa. Toinen työpaja oli 24.10.2018 ja siinä keskityttiin ratkaisuihin ruokahävikin vähentämiseksi. Kolmannessa työpajassa 5.2.2019 laaditaan tiekartan ensimmäinen versio johon sitoutetaan Varsinais-Suomen alueen toimijoita ja laaditaan konkreettinen etenemissuunnitelma hävikin vähentämiseksi.
Muita ruokahävikkihankkeita
Circwaste-hankkeen ohella Luke edistää ruokahävikin vähentämistä myös useissa muissa kansallisissa ja kansainvälisissä hankkeissa. Tänä vuonna alkoi merkittävä kansallinen hanke, jossa kehitetään Luken johdolla pysyvä ruokahävikin seurantajärjestelmä koko ruokaketjuun. Tavoitteena on että tulevaisuudessa ymmärrämme paremmin hävikin syntysyitä, voimme tehokkaasti vähentää hävikkiä ja osoittaa luotettavasti, että hävikkiä todella syntyy vähemmän.
Aikataulu
Lisätietoa
- Hanna Hartikainen, Luke, etunimi.sukunimi@luke.fi
- Kirsi Silvennoinen, Luke, etunimi.sukunimi@luke.fi
- Juha-Matti Katajajuuri, Luke, etunimi.sukunimi@luke.fi
- Inkeri Riipi, Luke, etunimi.sukunimi@luke.fi
Lisää aiheesta