Seuraamme kaasuautojen tankkausasemien ja sähköautojen latauspisteiden saavutettavuutta eri puolilla Suomea. Laskemme asukkaiden etäisyyttä kotoa lähimmälle tankkaus- tai latauspaikalle tieverkkoa pitkin. Laskennassa on hyödynnetty Digiroad-tieverkkoaineistoa ja Väestötietojärjestelmän rakennus- ja huoneistorekisterin väestötietoja. Etäisyys kertoo siitä, miten helppoa ympäristöystävällisemmän käyttövoiman hyödyntäminen on tai onko se käytännössä mahdollista, ja kuvaa myös eroja kansalaisille tarjolla olevien palvelujen saatavuudessa. Seuraamme saavutettavuuden muuttumista vuosittain, alkaen vuoden 2019 lopusta. Tietolähteinä käytämme Gasumin tietoja kaasuautojen tankkauspisteistä ja Sähköautoilijat ry:n tietoja sähköautojen latauspisteistä.
Sekä kaasun tankkausasemien että sähköautojen latauspisteiden verkosto painottuu Etelä- ja Lounais-Suomeen. Vuonna 2019 sähköautojen latauspisteitä oli kaikissa maakunnissa, mutta kaasun tankkausasemat puuttuivat vielä suurelta osin Itä- ja Pohjois-Suomesta. Vuonna 2020 sähköautojen latauspisteiden saavutettavuus on parantunut tasaisesti lähestulkoon koko Suomessa, ja kaasuautojen tankkausasemien saavutettavuus on parantunut aiempaan vuoteen erityisesti Pohjois-Savossa, Etelä-Karjalassa ja Pohjanmaalla, vaikka muutoin suuria muutoksia ei ole havaittavissa.
Biokaasun tuotanto on olennainen osa kiertotaloutta
Suomessa biokaasun valmistukseen käytetään jätteitä. Biokaasu voidaan jalostaa liikennepolttoaineena käytettäväksi metaaniksi, joka vastaa laadultaan maakaasua. Biokaasuntuotannon sivutuotteena saadaan lannoitetta ja maanparannusainetta. Näin jätteiden ravinteet kiertävät.
Sähköistymisellä irti fossiilisista polttoainesta
Sähköautolla voidaan saada lähes 70 prosentin säästö kasvihuonekaasupäästöissä bensiinillä kulkevaan autoon verrattuna (Ilmastopaneeli 2019). Sähköauton ympäristöystävällisyys riippuu paljon siitä, millä tavalla sähkö on tuotettu.