Voisiko sekajätteen lajittelu laitoksissa nostaa kierrätysastetta?

Kiinnostus yhdyskuntien sekajätteen laitoslajittelun ja muovien kierrätyksen rooliin yhdyskuntajätteiden kierrätysasteen lisäämisessä on herännyt niin Suomessa kuin muualla Euroopassa. Suomi on pahasti jäljessä EU:n asettamista kierrätystavoitteista yhdyskuntajätteille sekä muovipakkausjätteille ja uusille kierrätystä lisääville ratkaisuille on tarvetta.

Laaja kansallinen ja kansainvälinen kiinnostus muovin erotteluun sekajätteestä laitoslajittelussa

Muovien kierrätykseen keskittyvät hankkeet MSWPlast (Sekajätteen muovit kiertoon) ja PlastLIFE (Muovien kestävä kiertotalous) järjestivät yhdessä 6.3.2024 kansainvälisen webinaarin yhdyskuntien sekajätteen kierrätyksen kehittämisestä laitoslajittelun avulla (Raising recycling by sorting plastics from mixed municipal waste).

© Kuva: Adobe Stock

Webinaari: Laitoslajittelu voi parantaa kierrätyskelpoisen jätteen päätymistä kierrätykseen – syntypaikkalajittelu ja erilliskeräys ensisijaisia

Moni puhuja oli yhtä mieltä siitä, että ennen polttoa tapahtuvan laitoslajittelun lähtökohtana pitää olla kaiken kierrätyskelpoisen jätteen ohjaaminen kierrätykseen polton sijasta.

Rakennettaessa järjestelmää, jossa muovi erotellaan sekajätteestä ja toimitetaan kierrätykseen, pitää ottaa laajasti huomioon koko jätehuollon kokonaisuus vaikutuksista talouteen, politiikkaympäristöön, ympäristökestävyyteen ja muihin systeemin osasiin kuten syntypaikkalajitteluun ja kansalaisiin.

Laitoslajittelu nähtiin yleisesti syntypaikkalajittelua täydentävänä järjestelmänä, mutta jätepolitiikka ei ole toistaiseksi kannustanut laitoslajitteluun. MSWPlast- ja PlastLIFE-hankkeet tutkivat sen mahdollisuuksia ja kannattavuutta yhdyskuntajätteen kierrätysasteen nostamiseksi.

Webinaariin osallistui yli 210 aiheesta kiinnostunutta 30 eri maasta. Webinaarissa kuultiin esityksiä eri näkökulmista muovien erotteluun sekajätteestä ja kierrätyksestä sekä kokemuksia laitoslajittelusta Alankomaista ja Ruotsista.

Lisätietoja:

suunnittelija Annika Markuksela ja erikoissuunnittelija Hanna Salmenperä, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi

Linkit: 

PlastLIFE muovien kestävä kiertotalous -hankkeen verkkosivu

MSWPlast verkkouutinen (vttresearch.com, englanniksi) 

Lue lisää:

Nostoja webinaarin puheenvuoroista

Koe: 100 jäteautollisesta sekajätettä eroteltiin muovi lajittelulaitoksessa

MSWPlast-hankkeen lajittelukokeet ja tulokset herättivät suurta mielenkiintoa. Tutkija Malin zu Castell-Rüdenhausen, Teknologian tutkimuskeskus VTT: ”Hankkeessa demonstroidaan sekajätteen laitosmaista lajittelua ja eroteltujen muovien kierrätyspotentiaalia. Hyödynnämme Remeo Oy:n kanssa yhteistyössä suoritettua erottelukoetta, jossa Remeo lajitteli noin 500 tonnia eli 100 jäteautollista sekajätettä.”

Zu Castell-Rüdenhausen esitteli hankkeen alustavia tuloksia koostumusanalyyseistä ja muovien erottelun vaikutuksista jätteenpolttoon. Varsinaisia tuloksia odotetaan loppuvuodesta.

Uusille politiikkakeinoille ja kannusteille on tarvetta

Ympäristöministeriön Riitta Levinen totesi kommenttipuheenvuorossaan, että kierrätysasteen nostossa muovin ja metallin erottaminen sekajätteestä ennen polttoa voi jatkossa olla tarpeellista syntypaikkalajittelun ja erilliskeräyksen täydentäjänä, mutta ei millä tahansa hinnalla. 

Erilliskeräys on ensisijaista ja velvoite siihen on kirjattu jätelainsäädäntöön. Tähän asti jätepolitiikka ei ole kannustanut laitoslajitteluun, mutta tavoitteiden saavuttamiseksi ovi on avoinna uusillekin menetelmille. Suomessa tulee varmistaa, että uudetkin menetelmät ovat ympäristökestäviä, motivaatio lajitteluun ja erilliskeräykseen säilyy ja että kierrätetyn materiaalin laatu säilyy hyvänä. 

Kokemuksia sekajätteen laitoslajittelusta Alankomaista ja Ruotsista

EU:n jätesääntelyn puitteet antavat jäsenvaltioille mahdollisuudet pyrkiä saavuttamaan kierrätystavoitteet erilaisin keinoin ja jäsenvaltiot ovatkin valinneet erilaisia lähestymistapoja. Tilaisuudessa kuultiin mielenkiintoisia havaintoja kahden varsin erilaisen alueen kokemuksista sekajätteen laitoslajittelusta. 

Alankomaalainen Banzo on järjestelmäintegraattorina ollut mukana rakentamassa useampaa sekajätteen laittelulaitosta. Ruotsin laitosesimerkkiä pyörittää 10 kunnan omistama yritys (Sörab), ja se kattaa noin 540 000 asukkaan sekajätteen lajittelun. 

Molemmissa esityksissä painotettiin kierrätettävän muovin keräämistä kierrätykseen polton sijaan ja siitä saatavia ympäristöhyötyjä ja päästövähennyksiä. 

Laitoslajittelu nähtiin syntypaikkalajittelua täydentävänä

Tilaisuudessa käytiin innokkaasti keskustelua niin chatissa kuin esitysten yhteydessä. Keskusteluissa nousivat esiin monet eri näkökulmat, kuten ympäristökestävyys, talteen otettujen muovien kierrätyspotentiaali ja -teknologia sekä soveltuvuus eri käyttökohteisiin. 

Kommenteissa nousi esille myös mekaanisen ja kemiallisen kierrätyksen keskinäiset kytkennät sekä laitoslajittelun vaikutukset jätteenpolttoon. 

Keskustelua käytiin myös kansalaisten lajitteluaktiivisuudesta ja siitä, kuinka laitoslajittelun rooli on toimia syntypaikkalajittelua täydentävänä järjestelmänä. Tämän lisäksi todettiin, että tarvitsemme edelleen kannusteita syntypaikkalajitteluun. 

Sekajätteen lajittelussa on tärkeää edistää avoimen tiedon jakamista tavoitteiden saavuttamiseksi. Yksituumaisuus vallitsi siitä, että tilaisuus oli tervetullut keskustelun käynnistys seuraaville askelille aihepiirin parissa.