Vaikka me suomalaiset ja ruotsalaiset olemme aina kilpasilla keskenämme, täytynee meidän kuitenkin rehellisesti myöntää, että ruotsalaiset ovat aivan oikeasti joissakin asioissa edellä. Yksi tällaisista on biokaasun varsin pitkäaikainen ja laaja-alainen liikennekäyttö, jossa me suomalaiset tallustelemme vielä lapsenkengissä. Tosin haparoivat ensiaskeleet ovat jo kaukana takana meilläkin.
Joukko keskisuomalaisia liikenne- ja biokaasuasiantuntijoita teki syyskuussa vierailun Ruotsiin. Tutustuimme maidemme historiasta tuttuun Kalmarin alueeseen sekä tänä vuonna Euroopan vihreimmän kaupungin statusta kantavan Växjön joukkoliikennejärjestelyihin ja erityisesti biokaasuinfraan.
Lehmänlannasta voimaa liikenteeseen
Kalmarin maataloudestaan tunnettu alue ja Växjö poikkeavat ilmastoltaan ja elinkeinorakenteeltaan melkoisesti Jyväskylän seudusta, joten aivan sellaisenaan kaikki oppimamme ei ole meille siirrettävissä.
Kalmarissa esimerkiksi valtaosa biokaasusta tuotetaan lehmänlannasta, jota Keski-Suomesta ei löydy samassa mittakaavassa – Kalmarissa on jopa 2,5 lehmää asukasta kohti. Ruotsalaisten on täytynyt löytää keino päästä valtavasta lantamäärästä järkevästi ja tuottavasti eroon. Toisaalta matkanjohtajanamme toimineen Keski-Suomen liiton projektipäällikkö Outi Pakarisen mukaan myös Keski-Suomen maaseutualueiden maamassoista, lannat mukaan lukien, löytyy valtavaa potentiaalia myös biokaasun tuotantoon.
Bussivarikolta toiselle
Kalmarissa kilpailutettiin jo vuosia sitten koko joukkoliikenne kertarysäyksellä biokaasua kriteerinä käyttäen. Kyseessä oli jätti-investointi, johon tarvittiin paitsi vahva poliittinen tahto, myös valtavasti rahaa.
Kolmella joukkoliikennevarikolla käyntimme osoitti, että tankkausinfran toteuttamisen voi hoitaa toimivasti sekä hidastankkauspisteillä että nopeatankkausmenetelmällä. Växjön kunnan kustantama, kilpailutetuille liikennöitsijöille rakennettu valtava bussivarikko tankkauspisteriveineen hämmästytti massiivisuudellaan.
Näimme myös toisenlaisen ratkaisun: Öölannin saarella sijaitsevalla varikolla linja-autojen pikatankkauspiste oli aivan varikon kupeessa, mutta kuitenkin varikon aitojen ulkopuolella, mikä mahdollistiaa myös muiden ajoneuvojen käynnin tankilla. Tämän tyyppinen ratkaisu voisi olla myös meille jyväskyläläisille oiva tapa aloittaa biokaasujoukkoliikenneinfran rakentaminen. Mikäli tankkaukset suunniteltaisiin huolella, yhdellä pikatankkauspisteellä pärjäisi hyvin useampikin biokaasulinkki – kestäähän bussin tankkaaminen tällaisella asemalla vain noin parikymmentä minuuttia.
Matkan aikana vakuutuimme biokaasujoukkoliikenteen toimivuudesta ja taloudellisuudesta – sen ympäristöystävällisyydestä puhumattakaan. Varikkojen lisäksi Kalmarin modernit biokaasubussit vakuuttivat toimintavarmuudellaan ja helppokäyttöisyydellään.
Yhteistyöllä kohti korkeita tavoitteita
Matkamme keskeisiksi opeiksi haluan nostaa kaksi mielestäni tärkeintä asiaa: poliittisen yhteisen tahtotilan ja alueellisen yhteistyön merkityksen. Alueelliset strategiset tavoitteet pitää asettaa kunnianhimoisesti korkealle ja sitoutua poliittisesti sataprosenttisesti näiden tavoitteiden taakse. Sen jälkeen tulee huolehtia riittävällä rahoituksella siitä, että asian toimeenpano etenee yhteisesti sovituin askelmerkein.
Jyväskylässä ja koko Keski-Suomessa yhteistyöketju biokaasun tuotannosta liikennekäyttöön toimii jo melko hyvin. Jyväskylän seudusta on muotoutunut vuosien yhteisten ponnistelujen tuloksena yksi maamme tärkeimmistä biokaasukeskittymistä. Mukana ovat niin julkiset, yksityiset kuin kolmannen sektorin toimijat kukin omalla panoksellaan. Tekemistä riittää kuitenkin vielä siinä, että kaikki toimijat tietäisivät oman ainutlaatuisen roolinsa ja ymmärtäisivät myös toisten tehtävät osana tätä valtaisaa ”tekosysteemiä”. Sitä kohden, entistä enemmän yhdessä – ”ruottalaisten tapaan”.
Resurssiviisaan jyväskyläläisen ylpeydellä voin iloita joukkoliikennejaostomme hiljattaisesta päätöksestä toteuttaa seuraava joukkoliikennekilpailutus biokaasua kriteerinä käyttäen. Jo ensi kesänä myös Jyväskylässä nähdään biokaasulinkkejä!
Matka toteutettiin EU:n Circwaste ja Biogas Action -hankkeiden välisenä yhteistyönä.
Pirkko Melville
Tutkimus- ja kehittämispäällikkö
Jyväskylän kaupunki
Kirjoittaja toimii myös CIRCWASTE ”Kuluttajalähtöiset kiertotaloutta edistävät kokeilut" -osahankkeen projektipäällikkönä