Uutinen 29.3.2019 klo 10.10
© Pixaby
Suomalaiset ovat huolestuneita muovijätteiden aiheuttamista ongelmista, ja pitävät muovin kierrätystä tärkeänä. Kierrätys koetaan kuitenkin vaikeaksi, sillä muovin keräyspisteet sijaitsevat liian kaukana kotoa.
YLE teetti Taloustutkimuksella kyselyn, jolla selvitettiin suomalaisten innokkuutta jätteiden lajittelua kohtaan ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Kyselyn tulokset julkaistiin alkuvuodesta 2019. Tulosten mukaan valtaosa vastaajista on huolestunut muovijätteeseen liittyvistä ympäristöongelmista. Kuitenkin vain 63 % vastaajista kertoi lajittelevansa muovipakkausjätteen erilleen. Vastaavasti paperin keräsi erilleen peräti 96 % kyselyyn vastanneista. Nettikyselyyn saattoi kuitenkin vastata erityisesti lajittelusta kiinnostuneita henkilöitä.
Tärkeimmät syyt lajittelematta jättämiselle liittyivät erilliskeräyspaikan läheisyyteen. Vastaajista 28 % kertoi jättävänsä lajittelun sikseen, sillä keräyspaikka on liian kaukana. Peräti 40 % vastaajista syynä oli jäteastian puuttuminen omassa taloyhtiössä. Myös tilanpuute keittiössä (32 %) ja kierrättämisen vaivalloisuus (24 %) estivät vastaajia lajittelemasta. Peräti 74 % vastaajista oli sitä mieltä, että keräysastian tuominen lähelle kotia motivoisi lajitteluun.
Suomalaiset siis pitävät muovin lajittelua tärkeänä, mutta keräysastiat tuntuvat olevan liian kaukana.
Etäisyydet muovinkeräyspisteisiin vaihtelevat eri osissa Suomea
Suomen ympäristökeskus SYKE selvitti, kuinka kaukana muovipakkausten aluekeräyspisteestä ihmiset keskimäärin asuvat eri puolilla Suomea. Tarkastelussa oli mukana neljä aluetta: Etelä- ja Pohjois-Karjala, Keski-Suomi sekä Lounais-Suomi (Satakunta ja Varsinais-Suomi). Laskelmassa huomioitiin ainoastaan RINKI-ekopisteiden sijainnit, ei mahdollista jätelaitoksen, kunnan tai kiinteistönhaltijan omaa muovipakkausjätteen keräystä.
Asukkaan keskimääräinen etäisyys alueelliseen muovinkeräyspisteeseen kilometreinä Etelä-Karjalassa, Keski-Suomessa, Lounais-Suomessa (Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa) sekä Pohjois-Karjalassa. © SYKE
Selvityksen mukaan etäisyydet muovin aluekeräyspisteisiin vaihtelivat huomattavasti maakuntien välillä. Etelä-Karjalassa ja Lounais-Suomessa asukkaan keskimääräinen etäisyys aluekeräyspisteelle oli vuonna 2018 alle viisi kilometriä. Vastaavasti hajanaisemmin asutetussa Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa keskimääräiset etäisyydet olivat yli 10 kilometriä. Lounais-Suomessa 62 prosenttia asukkaista asuukorkeintaan kolmen kilometrin etäisyydellä muovipakkausjätteen aluekeräyspisteestä. Pohjois-Karjalassa samalla etäisyydellä asuu 40 prosenttia alueen väestöstä.
Asukkaiden etäisyyksien jakauma alueelliselle muovinkeräyspisteelle eri alueilla Suomessa. © SYKE
Pakkausjätteen keräyksestä RINKI-ekopisteillä vastaava Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy kertoi, että suosituin RINKI-ekopiste vuonna 2018 sijaitsi Joensuun Prisman yhteydessä. Asukkaat saattavat kompensoida Pohjois-Karjalan pitkiä etäisyyksiä keräyspisteille viemällä muovipakkaukset keräykseen kauppareissun yhteydessä.
Onko lajittelumahdollisuus hyvinvoinnin mittari?
Kyselyn tulosten perusteella näyttää selvältä, että ihmiset toivoisivat muovipakkausten keräystä lähemmäksi kotiaan. Toisilla alueilla tämä toteutuu paremmin kuin toisilla. YLE:n kyselystä julkaistuista avoimista kommenteista päätellen lajittelumahdollisuuksien puutteet turhauttavat ihmisiä.
Voidaanko sanoa, että jätteiden lajittelu on nykyään kaikkien oikeus, asumispaikasta riippumatta? Suomalaiset pitävät lajittelua tärkeänä. Lajitteleminen nähdään pienenä arjen tekona, jolla maailma muuttuu parempaan suuntaan. Voisiko siis lajittelupisteen läheisyys tehdä ihmisistä tyytyväisempiä?
Tätä ja muita kiertotalouden kehittämisen sosiaalisia vaikutuksia selvitetään CIRCWASTE – Kohti kiertotaloutta -hankkeessa.
Lisätietoa: