© Unsplash
Kiertotaloutta edistävän Circwaste-hankkeen edelläkävijäkaupungit Porvoo, Vantaa ja Riihimäki ovat julkaisseet kiertotalouden tiekartat, jotka ohjaavat kaupunkien resurssiviisautta edistävää työtä tulevina vuosina. Kunnat panostavat muun muassa rakentamisen resurssitehokkuuteen, jätehuollon neuvontaan, ruokahävikin vähentämiseen, kiertotalouden liiketoimintamahdollisuuksiin ja uudenlaisiin kumppanuuksiin.
Kiertotalouden tiekartoissa määritellään kunnan keskeiset kiertotalouden tavoitteet sekä konkreettiset toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Tiekarttatyössä lähtökohtana on kunnan paikallisten vahvuuksien, erityispiirteiden ja haasteiden tunnistaminen.
Porvoossa resurssiviisautta maarakentamiseen
Porvoon kaupunki panostaa tiekartassaan erityisesti maarakentamisen resurssitehokkuuteen. Maamassojen käytön huolellisella suunnittelulla säästetään arvokkaita luonnonvarojen ja toimitaan taloudellisesti kestävästi.
”Hyvälaatuisen maa- ja kiviainesten määrä ei Suomessa kasva eikä maapinta-alaa tule lisää. Siksi rakennamme tulevaisuutta ajatellen ympäristöä, jossa on huomioitu kestävästi maa-ainesten ja muiden resurssien käyttö”, sanoo yhdyskuntasuunnittelija Enni Flykt Porvoon kaupungilta.
Porvoossa pyritään myös vähentämään ruokahävikkiä ja tehostamaan yhdyskuntajätteen kierrätystä neuvonnan ja viestinnän keinoin. Neuvonnan vaikutusta ruokahävikin määrään seurataan esimerkiksi kouluissa lautashävikkiä punnitsemalla. Jätteiden lajittelua edistetään myös parantamalla keräysverkoston laatua elinkaariarvioinnin avulla.
Vantaa rakentaa kiertotaloudesta liiketoimintamahdollisuuksia
Vantaan kaupunki kehittää kiertotalouden ympärille kestävää liiketoimintaa. Kaupunki muun muassa rakentaa yhdessä HSY:n kanssa kiertotalouskeskusten ja -alueiden toimintamallia.
”Kiertotalous on monesta näkökulmasta järkevää toimintaa, josta hyötyvät sekä ympäristö, yritystoiminta että asukkaat. Siksi koemme tärkeäksi sen, että kaikki tahot pääsevät osallistumaan tiekartan toteuttamiseen”, sanoo projektikoordinaattori Kimmo Nekkula Vantaan kaupungilta.
Vantaan tiekartassa tärkeällä sijalla ovat myös rakentaminen ja maankäyttö. Kaupunki tulee lisäämään esimerkiksi maamassojen paikallista hyödyntämistä sekä kierrätettyjen materiaalien käyttöä rakentamisessa. Näin vähennetään myös kuljetuksia ja ilmastopäästöjä. Lisäksi kaupunki kehittää kiertotalouden huomioivaa kriteeristöä hankintoihin.
Riihimäki tuo yhteen yhteisöjen ja yritysten resurssiviisaat ratkaisut
Riihimäen kaupunki on ottanut paikalliset toimijat vahvasti mukaan kehittämään kiertotaloutta. Tiekartassa on mukana kaupunkiorganisaation lisäksi myös yritysten ja yhteisöjen omia kiertotaloustoimia. Lisäksi tiekartassa painottuu opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden kouluttaminen, jotta kiertotalous saadaan osaksi jokaista ammattialaa.
"Tiekarttamme kantava ajatus on yhteistyön lisääminen erilaisten yhteisöjen ja yritysten välillä. Yhteistyön ajatus sopii hyvin kiertotalouteen - hyvät ideat jaetaan myös muiden hyödyksi", sanoo ympäristöasiantuntija Jenni Takala Riihimäen kaupungilta.
Riihimäki kehittää kiertotalousklusteria, joka kokoaa tietoa yritysten toiminnasta ja edistää kiertotalouteen liittyvää yhteistyötä yritysten välillä. Klusterin avulla uudet yritykset voivat esimerkiksi valita sijaintipaikkansa mahdollisimman hyvin.
Riihimäen tiekartta on osa laajempaa resurssiviisauden tiekarttaa. Riihimäki kuuluu Fisu (Finnish Sustainable Communities) edelläkävijäkuntien verkostoon, joka tavoittelee hiilineutraalisuutta, jätteettömyyttä ja globaalisti kestävää kulutusta vuoteen 2050 mennessä.
Suomen ympäristökeskus koordinoi ”Circwaste – Kohti kiertotaloutta” -hanketta. EU Life -ohjelmaan kuuluvan seitsenvuotisen hankkeen budjetti on lähes 19 miljoonaa euroa. Sen tavoitteena on edistää kiertotaloutta käytännön toimenpitein rakentamisessa, maataloudessa, teollisuudessa, elintarvikeketjussa ja kotitalouksissa.
Vuoden 2019 aikana myös muut Circwaste-hankkeen edelläkävijäkunnat laativat omat kiertotalouden tiekarttansa.
Tutustu edelläkävijäkuntien tiekarttoihin:
Lisätietoa:
Kestävän kehityksen asiantuntija Sanna Päivärinta, Porvoon kaupunki
puh. 040 676 1479, sanna.paivarinta@porvoo.fi
Yhdyskuntasuunnittelija Enni Flykt, Porvoon kaupunki
puh. 040 766 6760, enni.flykt@porvoo.fi
Projektikoordinaattori Kimmo Nekkula, Vantaan kaupunki
puh. 0400 709 574, kimmo.nekkula@vantaa.fi
Ympäristöasiantuntija Jenni Takala, Riihimäen kaupunki
puh. 019 758 4162 jenni.takala@riihimaki.fi
Tutkija Hanna Eskelinen, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 251 592, hanna.eskelinen@ymparisto.fi