Julkisilla hankinnoilla voidaan vauhdittaa vähähiilistä kiertotaloutta

Uutinen 17.12.2019 klo 15.39
Rakentamisen hankinnoilla voidaan edistää kiertotaloutta merkittävästi. © Päivi Tahvanainen / SYKE

Julkiset hankinnat ja investoinnit voivat toimia muutosvoimana kohti vähähiilistä kiertotaloutta. Ne ovat arvoltaan noin 30 miljardia euroa vuosittain ja aiheuttavat lähes viidenneksen maamme kulutusperusteisesti lasketuista kasvihuonekaasupäästöistä sekä vajaan neljäsosan raaka-ainekäytöstä. Hankinnoilla voidaan edistää kiertotaloutta ylläpitämällä tuotteiden ja materiaalien arvoa kierrossa ja vauhdittamalla vähähiilisiä ja resurssitehokkaita toimintamalleja.

Mistä kiertotaloushankinnoissa on kyse?

Kiertotaloutta edistävissä hankinnoissa on kyse siitä, että hankinnan kilpailutukseen asetetaan kriteerejä, jotka edistävät tuotteen tai palvelun pitkäikäisyyttä, materiaalien kierrätettävyyttä, uudelleenkäyttöä ja käytön intensiteettiä sekä haitattomuutta. Tällaisia kriteerejä ovat esimerkiksi tuotteiden pitkä takuu, varaosien saatavuus, korjattavuus ja kierrätettävyys tai kierrätysmateriaalin %-osuus. Kiertotalouskriteerit ovat osa kestävien hankintojen kriteerejä, joita on asetettu muun muassa EU:n GPP-kriteeristössä ja sovellettu kansallisesti esimerkiksi Motivan ja Ruotsin hankintaviraston (NAPP) toimesta. Myös ympäristömerkkien vaatimukset sisältävät monia kiertotaloutta edistäviä kriteerejä. Kiertotalouskriteerien sisällyttäminen hankintoihin on ensimmäinen askel kohti kiertotaloushankintoja.

Kiertotaloushankinnoista puhutaan varsinaisesti silloin, kun hankinta muuttaa tilaajan ja käyttäjien ajattelu- ja toimintatapaa laajemmin. Esimerkiksi omistajuuden sijaan voidaan maksaa palveluista tai hankkia tuote-palvelukonsepteja. Yhteiskäyttöautojen tai käytettyjen tietokoneiden hankinta ovat esimerkkejä tällaisista toimintamalleista, jotka lisäävät käytön intensiteettiä ja vähentävät omistamisen tarvetta. Laajimmillaan kiertotaloushankinnat voivat muodostaa monien toimijoiden verkoston, jossa hyödynnetään materiaalivirtoja eri toimijoiden välillä. Esimerkiksi paikallisliikenne voi käyttää alueella tuotettua biokaasua, tai väylärakentamisen hankkeessa voidaan hyödyntää alueellisia sivuvirtoja. Järjestelmätason muutokseen johtava hankinta vaatii taustalle usein pitkän suunnittelu- ja kehitystyön ja paikallisia kokeiluja.

Kiertotalouden mahdollisuus piilee hankintaprosessin joka vaiheessa

Kiertotalouden edistäminen on mahdollista hankintaprosessin kaikissa vaiheissa. Tärkein vaihe on ennen kilpailutusta tapahtuva hankinnan valmistelu, jossa tilaaja kartoittaa markkinoilla olevat, tarpeeseensa vastaavat, kiertotalouden mukaiset ratkaisut tai markkinoiden valmiuden lähteä kehittämään niitä.

Kilpailutuksessa kiertotalousnäkökulma voidaan sisällyttää hankinnan kohteeseen, esimerkiksi kierrätetystä materiaalista valmistetut työvaatteet tai uusiokäytetyt tietokoneet. Hankinnan kohteena voi myös olla tulos tai vaikutus, kuten ravinteiden talteenotto tai kierrätysasteen nosto, jolloin itse ratkaisun kehittäminen jää toimittajan tehtäväksi. Tällöin kysymyksessä on innovatiivinen hankinta, jossa kiertotalousnäkökulmat ovat keskeisessä roolissa neuvottelukierroksilla tai yhteiskehittämisprosessissa.

Tarjouspyynnössä voidaan asettaa pakollisia vaatimuksia tai pisteytettäviä kriteerejä, jotka kohdistuvat esimerkiksi tuotteen käyttöiän pidentämiseen, materiaalien kiertojen tehostamiseen, turvallisuuteen ja loppusijoitukseen. Tarjouspyynnössä asetetut kriteerit eivät välttämättä takaa kiertotalouden mukaista vaihtoehtoa, mikäli niitä ei ole asetettu pakollisina vaatimuksina.

Sopimuskaudella hankinnan kiertotaloustavoitteiden tai -velvoitteiden toteutumista voidaan vahvistaa bonus-sanktiomenettelyillä, sekä sopimalla hankintalain puitteissa tapahtuvasta sopimuskauden aikaisesta kehittämisestä. Sopimuskauden aikainen seuranta on keskeinen keino arvioida hankinnan kiertotalousnäkökohtien toteutumista. Vaikutuksia ympäristöön ja resurssitehokkuuteen voidaan kattavammin arvioida kuitenkin vasta pidemmän ajan jälkeen.

Missä hankinnoissa kiertotalous huomioidaan?

Kiertotaloushankintoja tehdään jo nyt monella toimialalla. Vaikuttavuuden kannalta keskeinen toimiala on infra- ja talonrakennus. Rakentamisessa huomioidaan erityisesti tilojen muuntojoustavuus, materiaalivalinnat sekä purkuvaihe. Kiertotalouden toteutumiseksi tulee itse rakennuksen lisäksi huomioida siihen liittyvät palvelut ja toiminnot, kuten liikenne, ruoka-, siivous- ja ylläpitopalvelut. Suomessa Green Building Council on kehittänyt hankintakriteeristön kiertotalousnäkökulmien huomioimiseksi rakennushankkeissa ja ympäristöministeriö on julkaissut oppaan purkutöiden hankintakriteereille.

Jäte- ja vesihuollossa on monia mahdollisuuksia kiertotalousratkaisuihin. Biojätteen ja puhdistamolietteen käsittelypalveluiden hankinnoissa voidaan edistää ravinteiden talteenottoa ja kiertoa sekä materiaalien korkeampaa kierrätysastetta ja jalostusarvoa. Esimerkiksi Oulun Veden kilpailuttamassa lietteenkäsittelypalvelussa prosessissa syntyvää biokaasua käytetään korvaamaan yrityksen omaa energiankäyttöä ja sitä jalostetaan liikennepolttoaineeksi. Lopputuote ohjautuu pääosin viherrakentamisen multatuotteiksi ja maanparannusaineiksi.

Vähäpäästöisen liikenteen kasvu luo edellytyksiä biopohjaisten liikennepolttoaineiden käytölle. Kiertotaloutta voidaan edistää myös yhteiskäyttöön perustuvien kulkuvälineiden, kuten yhteiskäyttöautojen ja –pyörien avulla, joita on viime vuosina hankittu kaupunkien käyttöön yhä enemmän.

Kiertotalous voi toteutua myös tekstiili- ja huonekaluhankinnoissa. Esimerkiksi Ruotsissa Malmön kaupunki vaatii puitesopimustoimittajiltaan ensisijaisesti kierrätetyn huonekalun toimittamista, jos sellaisia on tarjolla kaupungin ja lähialueen toimipisteissä. Suomalaisessa Sakupen tekstiilihankinnassa valintakriteeriksi asetettiin elinkaarenaikainen kierrätettävyys, jolloin tarjoajan käyttämä elinkaaren loppuvaiheen poistotekstiiliratkaisu muodostui keskeiseksi menestystekijäksi kilpailussa.

Ruokapalveluissa on kehitetty uusia tuotteita, joiden avulla parannetaan ruokaketjujen kestävyyttä ja resurssien tehokkaampaa käyttöä. Esimerkiksi särkikalapihvi on päätynyt tarjolle myös julkisiin keittiöihin. Merkittävää on ruokahävikin pienentäminen, johon voidaan panostaa tilaajan ja toimittajan yhteistyönä hankintoja tukevin toimenpitein.

Kiertotaloushankinnat edellyttävät tietoa, markkinavuoropuhelua, yhteistyötä ja uusia liiketoimintamalleja

Eko-suunnittelun työkalut ja elinkaariajattelu soveltuvat kiertotaloushankintojen suunnitteluun. Myös tuotteiden kemikaalisisältö ja mahdolliset haitalliset aineet ovat keskeisiä tarkasteltavia kysymyksiä. Markkinoiden mahdollisuuksien löytäminen on edellytys uusien tuotteiden, osaamisen tai teknologian käyttöönottoon. Toimitusketjut ja toimittajaverkostot ovat entistä monimutkaisempia ja kiertotalouden näkökulmasta niistä on saatava entistä tarkempaa tietoa. Tämä edellyttää toimittajamarkkinatuntemusta ja markkinavuoropuhelua. Myös yhteishankintayksiköt ja hankintarenkaat voivat mahdollistaa kiertotaloushankinnat saattamalla yhteen osaamista usean organisaation välillä.

Kiertotaloushankinnat voivat olla arkipäivää silloin kun on olemassa niitä tukeva ympäristö ja infrastruktuuri. Esimerkiksi paperin kierrätysjärjestelmä mahdollistaa uusiomateriaalin käytön niiden hankinnoissa helposti. Usein kiertotalousratkaisujen hankinnoissa tarvitaan kuitenkin uusia toimintatapoja ja liiketoimintamalleja, kuten ylijäämämateriaalin varastointi, kierrättäminen ja jälkimarkkinoiden hoitaminen kannattavasti. Uutta näkökulmaa kaivataan juuri siihen, mitä käytöstä poistuville tavaroille ja materiaaleille voi tehdä. Syntyy tarve pienille ja ketterille toimijoille, jotka pystyvät tarjoamaan ratkaisuja ja kannattavia liiketoimintamalleja sellaisille toiminnoille, jotka eivät ole tilaajan tai toimittajan ydinosaamista. Monesti tällaisten toimintamallien ratkominen edellyttää yli organisaatiorajojen ulottuvaa yhteistyötä sekä yritysten liiketoiminnan kehittämistä ja laajentamista.

Kiertotaloushankintoja tukevat kokeilut ja pilotit, joista saadaan kokemuksia ja uusia ideoita. Innovatiivisilla hankinnoilla voidaan sysätä liikkeelle yritysten tuotekehitysprosesseja, joissa tuotteet suunnitellaan kiertotalousnäkökulmasta. Kiertotalousajattelun yleistyminen ja asiakaskunnan vaatimukset pakottavat yritykset toimimaan. Yritykselle kiertotaloushankintojen ydin on tarjottavien tuotteiden elinkaaren pidentämisessä järkevällä suunnittelulla. Niiden on tarkasteltava omaa toimintaansa tästä näkökulmasta ja tuotava esille tietoa tuotteiden taustasta. Tueksi tarvitaan luovaa ajattelua ja kokonaisvaltaisia ratkaisuja, jotka tulee mahdollistaa julkisissa tarjouskilpailuissa.

Lisätietoa

  • Erikoistutkija Katriina Alhola, Suomen ympäristökeskus (SYKE), puh. 029 525 1065, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Lisää aiheesta


  • Tulosta sivu