Tuuli Myllymaa © Kai Widell
Vuosi 2021 on toistaiseksi tuonut mukanaan sekä uutta että vanhaa. Suomalaisen yhteiskunnan pyristellessä muun maailman tavoin irti koronaviruspandemiasta se on samalla osoittanut vahvuuteensa säilyttämällä vaikeinakin hetkinä toimintakykynsä. Vuoden paras kiertotalousuutinen on varmasti kiistatta ollut Kiertotalouden strategisen ohjelman valmistuminen.
Luonnonvarojen käytölle vahvat mittarit
On ollut jo pitkään selvää, että kiertotalouden toteutumiseksi on asetettava selkeät, määrälliset ja mitattavat tavoitteet. Kiertotalousohjelma on onnistunut tässä hyvin asettamalla kolme määrällistä tavoitetta, jotka liittyvät luonnonvarojen käyttöön, talouden kestävyyteen ja käytettyjen materiaalien palauttamiseen takaisin kulutuksen kiertoihin.
Tavoitteiden mukaan vuoteen 2035 mennessä uusiutumattomien ja uusiutuvien luonnonvarojen kulutus ei ylitä vuoden 2015 tasoa, resurssien tuottavuus kaksinkertaistuu ja materiaalien kiertotalousaste kaksinkertaistuu. Useita indikaattoreita tarvitaan, koska kiertotaloutta ei voi mitata millään yksittäisellä mittarilla. Etenkin materiaalien kiertotalousaste on erittäin kuvaava ja hyvä indikaattori, koska se kertoo kattavasti kaikesta yhteiskunnan materiaalien käytöstä.
Ohjelman 41 toimenpidettä ja suositusta vievät yhteiskuntaa kohti hiilineutraalia kiertotaloutta, jossa tuotanto ja kulutus mahtuvat maapallon kantokyvyn rajoihin. Silti tärkeimmiltä ohjelman saavutuksilta tuntuvat juuri määrälliset tavoitteet. Voitaneen nimittäin kiistatta todeta, että ilmastopolitiikan onnistumisen avaintekijöinä ovat olleet päästöjen vähennystavoitteet, joihin pääsemistä on ollut helppo seurata, vertailla ja käyttää keskustelun pohjana.
Osoittaa erinomaista yhteistyötä ja onnistumista, että määrällisistä tavoitteista on saatu sovittua yhteisissä neuvottelupöydissä kattavasti eri teollisuudenalojen kanssa. Samaan aikaan luonnonvarojen käytön vähentämispaineiden kanssa yhteiskunta tarvitsee uusiin palveluihin ja digitalisaation toteuttamiseen yhä isompaa kirjoa raaka-aineita. Ohjelman valmistelussa onkin jouduttu käymään vaikeita keskusteluja, jotka ovat edistäneet yhteistä ymmärrystä ja tiedepoliittista vaikuttavuutta.
Askelia kohti kestävää tuotesuunnittelua
Ohjelmassa myös todetaan, että sääntelyn painopistettä siirretään tuotteisiin. Olisikin tärkeää vihdoin löytää toimivia sääntelyn keinoja, joilla tuotteista saataisiin pitkäikäisiä, huollettavia ja päivitettäviä. Tuotteiden sisällöstä tulisi myös saada tarvittaessa riittävästi tietoa niiden elinkaaren eri vaiheissa.
Jätehuollossa tehtäviä, materiaaleja erottelevia ja kiertoon palauttavia flipperiratkaisujakin tarvitaan. Painopisteen tulisi kuitenkin olla elinkaaren alkupäässä tuotesuunnittelussa, jossa tulee tehdä strategisia shakkiliikkeitä kohti kestävämpiä tuotteita.
Olemme osa kiertotalouteen siirtymisen selviytymistarinaa
Circwaste-hanke on toiminut kiertotaloudessa kiinnostuksen ja huomion herättäjänä, ymmärryksen lisääjänä ja uuden tiedon tuottajana. Jatkossa hankkeen rooli tuotetun tiedon syventäjänä ja tulkitsijana tulee korostumaan - yhteistyökumppaneiden työt alkavat valmistua ja seurantatietoa alkaa olla jo pidemmältä aikaväliltä. Tavoitteena on tukea kiertotalouteen siirtymisen selviytymistarinaa.
On monenlaisia selviytymis- ja sankaritarinoita, joista relevanteimmat liittyvät terveydenhuoltoomme ja sitä kannatteleviin ammattilaisiin, mutta myös niihin tuhansiin arkisten töiden tekijöihin, jotka työnsä puolesta kohtaavat päivittäin meitä mahdollisia virusten kantajia.
Toisenlaisen sankaritarinan aineksia on kestävän kiertotalouden edistämisessä, jossa lääkkeet ovat monimutkaisia, reseptit toisinaan vaikeasti tulkittavia ja hoivasuhde pitkä, kun avuntarvitsijana on koko maapallo ja hoitajia oikeastaan me kaikki. Kiertotalouden strategisen ohjelman lääkkeet pääsevät osoittamaan tehokkuutensa Suomen tilanteeseen lähivuosina. Reseptiä on tarvittaessa helppo päivittää, kun tilan seurantaan on kehitetty selkeät mittarit.
Kiertotaloutta on luonnehdittu yhteiskuntamme muutosvoimaksi. Sisu on vienyt meidät Marsiin, joten mitä sillä voikaan vielä saavuttaa kestävän elämän tavoittelussa!
Tuuli Myllymaa, ryhmäpäällikkö, Circwaste-hankkeen projektipäällikkö
Suomen ympäristökeskus SYKE