Uutinen 15.4.2021 klo 13.50
© Sini Leskinen
Yksityisestä omistamisesta jakamistalouteen siirtymisessä tarvitaan suurta muutosta niin yritysten liiketoimintalogiikoissa kuin ihmisten kulutustottumuksissa. Siksi kestävä siirtymä vaatii tukea ja vanhojen rakenteiden uudistamista.
Jakamistalous voi kannustaa yrityksiä panostamaan resurssien tehokkaampaan käyttöön, parempaan tekniseen suorituskykyyn ja innovointiin. Toisaalta jakamistalouden hyödyt ympäristölle, taloudelle ja ihmisten hyvinvoinnille eivät ole aina itsestään selviä, joten uusien palvelukonseptien vaikutuksia tulee arvioida tarkkaan.
Jakamistaloudella tarkoitetaan alihyödynnettyjen resurssien tehokkaampaa käyttöä niin, että useat käyttäjät voivat hyödyntää samaa tuotetta ostamatta sitä omaksi. Esimerkiksi kotivaraston hyllyllä nököttävä akkuporakone on alihyödynnetty resurssi. Sen valmistamiseen tarvittavat panokset olisivat tehokkaammassa käytössä, jos pitkien varastointijaksojen sijasta useat ihmiset voisivat tarvitessaan käyttää sitä eivätkä kaikki pitäisi omaa porakonetta varastoissaan.
Tuote palveluna -konsepti tarkoittaa sitä, että jokin aiemmin fyysisenä tuotteena tai tavarana hankittu hyödyke ostetaankin palvelun muodossa. Tällöin fyysisen tuotteen omistajuus ei siirry sen käyttäjälle, vaan käyttäjä vain nauttii palvelusta, joka täyttää hänen tarpeensa. Itse fyysinen tuote, kuten porakone, valaisin tai mekko, pysyy myyjän omistuksessa.
Jakamistalouden tuote palveluna -konseptin hyötyjä ja haittoja liiketoiminnalle selvitettiin EPA-verkoston (Network of the Heads of the Environmental Protection Agencies) selvityksessä kahdeksan yritysesimerkin kautta. Tarkastelussa oli eri kokoluokkien yrityksiä usealta sektorilta neljästä eri Euroopan maasta. Yritykset edustivat huonekalujen, autojen, kemikaalien, laitteiden, työkalujen, mattojen ja vaatetuksen tuote palveluna -konsepteja.
Kemikaalihuolto palveluna yrityksille
Kemikaalihuollon palvelukonseptia pidetään kestävän palvelullistamisen malliesimerkkinä. Kemikaalien käsittely vaatii yritykseltä paljon osaamista ja suojatoimenpiteitä. Kemikaalijätteen käsittely on haastavaa ja se tulee kalliiksi. Monet kemikaalit aiheuttavat lisäksi kuormitusta ympäristöön. Toisaalta kemikaalien valmistajalle myyntivolyymin kasvu tarkoittaa lisätuloja.
Kun yritys ostaa kemikaalihuollon palveluna, palveluntarjoaja vastaa kemikaaleista koko niiden elinkaaren ajalta. Käyttäjä maksaa kokonaisvaltaisesta palvelusta eikä pelkästä kemikaalipurkista tai -kanisterista. Tällöin sekä myyjän että ostajan puolesta tavoitteena on käyttää kemikaaleja mahdollisimman tehokkaasti.
Esimerkiksi saksalainen yritys SAFECHEM tarjoaa liuotinten palvelukokonaisuutta metalli-, pesula- ja asfalttialalle. Palveluun kuuluu tarkkaa seurantaa, jonka myötä kokonaishinnan muodostuminen itse kemikaaleista, jätehuollosta sekä opastuksesta on asiakkaalle selkeää ja läpinäkyvää.
Työkaluja vuokralle
Suurten ja harvakseltaan käytössä olevien laitteiden, kuten pesureiden, vuokraaminen ostamisen sijasta säästää säilytystilaa kodeissa ja varastoissa. Harvakseltaan käytössä olevan laatutyökalun lainaaminen lyhyeen tarpeeseen on myös hyväksi lompakolle.
Clas Ohlson tarjoaa työkalujen vuokrauspalvelua kuluttaja-asiakkaille kaikissa liikkeissään Suomessa. Työkalut ovat vuokrattavissa suoraan liikkeestä. Lisäksi yritys tarjoaa asiakkaille laitteiden korjauspalveluita. Halpojen laitteiden hyvän saatavuuden on kuitenkin havaittu heikentävän asiakkaiden kiinnostusta korjauspalveluja kohtaan.
Palvelukonseptit tiloissa ja rakentamisessa
Rakentamisessa ja tilojen käytössä on paljon tuote palveluna -konsepteja. Esimerkiksi Philips tarjoaa valaistusta ja Mitsubishi Elevator Europe hissikyytejä palveluna. Asiakas ei tällöin ostakaan polttimoita tai hissijärjestelmiä, vaan valaistus- ja hissipalveluita, joista maksetaan valotehon ja kyytien lukumäärän mukaan.
Yritys Interface tarjoaa yrityksille uudelleenkäytettäviä sisätilojen mattotiiliä sekä tuotteina että palveluina. Asiakas voi itse valita haluaako ostaa vai vuokrata maton. Mattotiilten uudelleenkäyttö onnistuu paremmin kuin perinteisten sisätilojen lattiamateriaalien uudelleenkäyttö, koska mattotiiliä ei liimata paikoilleen, vaan ne kiinnitetään tarranauhoilla. Tilojen sisustusta voi siis halutessaan helposti vaihtaa ja mattotiilet pääsevät uudelleen käytettäviksi toisaalle huoltokierroksen jälkeen. Näin mattojen elinkaarta voidaan merkittävästi pidentää huollon ja uudelleenkäytön kautta.
Vaatetus palveluna
Vaateteollisuus tuottaa enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin lentoliikenne (Ellen MacArthur Foundation, A new textiles economy: Redesigning fashion’s future, 2017). Vaatteita ostetaan usein hetken mielijohteesta ja niiden käyttökerrat jäävät keskimäärin harvoiksi. Vaatteiden laatua on myös vaikeaa arvioida eikä vaatehuolto tai vaatteiden korjaaminen ole monelle enää tuttua. Suomalainen yritys Vaatepuu pyrkii muuttamaan tämän.
Vaatepuu tarjoaa vaatetusta palveluna. Vaatepuun määräaikaismaksulla asiakas pääsee valitsemaan itselleen sopivat vaatteet kivijalkaputiikista, jossa häntä myös opastetaan pukeutumisen ja vaatehuollon saloihin. Vaatteet palautetaan liikkeeseen pestyinä ja samalla voi hakea uuden valikoiman aiemman tilalle. Käyttäjä saa vaihtelua vaatekaappiinsa ilman pikamuodin ympäristöhaittoja. Lisäksi Vaatepuun liikkeessä laadukkaita vaatteita huolletaan ahkerasti, jotta ne pysyvät käytössä pitkään.
Vaatepuun liikkeitä löytyy Suomesta viideltä paikkakunnalta: Helsingistä, Jyväskylästä, Järvenpäästä, Tampereelta ja Turusta. Maailmalla vaatelainaamot kasvattavat kiinnostustaan ainakin Euroopan, Pohjois-Amerikan ja Aasian kaupungeissa. Myös sähköisiä lainaamoja ilmaantuu markkinoille. Kiinnostuneita asiakkaita on löytynyt Suomestakin, mutta muutos vaatteiden omistamisesta jaetun vaatekaapin käyttöön vaatii muutosta asenteisiin ja arkisiin tapoihin.
Suhtautumisemme tavaroihin muuttuu
Yhteiskäyttö muuttaa suhtautumista tavaroihin sekä palveluntarjoajan että käyttäjän näkökulmasta. Yhteiseen käyttöön tarkoitettu akkuporakone kannattaa valmistaa henkilökohtaiseen käyttöön optimoitua porakonetta kestävämmäksi, koska sen odotetaan olevan käytössä paljon useammin kuin henkilökohtaisessa käytössä olevan, edulliseksi optimoidun porakoneen.
Lisäksi laadukkaan porakoneen yhteiskäyttö voi kannustaa laitteen korjaamiseen verrattuna siihen, että kukin hankkii itselleen halvemman, heikomman ja mahdollisesti hankalasti korjattavan mallin. Yhteiskäyttöä tarjoavalla yrityksellä voi olla omasta takaa mahdollisuuksia korjata ja kunnostaa laitetta. Tuotteiden suunnittelu kestäviksi ja korjattaviksi on kiertotalousajattelun ytimessä.
Toisaalta porakoneen käyttäjien, meidän tavallisten ihmisten, pitäisi tottua ajatukseen, että porakone ei nökötäkään oman varaston hyllyllä odottamassa remontti-innon syttymistä. Meidän täytyisi totutella hakemaan porakone kotiin silloin, kun sitä tarvitaan ja palauttamaan se käytön jälkeen.
Myös vuokraushinnan arviointi voi vaatia harjaantumista varsinkin arvokkailla hyödykkeillä, kuten vuokra-autoilla. Vuokrauksen hintaan sisältyy kuluja, kuten korjauskustannuksia ja arvonalenemaa, jota voi olla vaikea mieltää mukaan esimerkiksi oman auton käyttökustannuksiin. Hintavertailu palvelukonseptien ja ostetun tuotteen välillä voikin olla vaikeaa.
Jakamisen hyötyjä käyttäjälle ovat ympäristömyönteisen valinnan lisäksi esimerkiksi tilansäästö tavaroiden turhan varastoimisen tieltä ja mahdollisuus laadukkaamman tuotteen käyttämiseen kohtuullisemmalla hinnalla, kuin se olisi yksin mahdollista.
Luopumisen tuskaa
Selvityksen mukaan tuote palveluna -konseptit ovat edenneet yritysten välisillä markkinoilla (Business-to-Business), mutta kuluttajien saavuttaminen on vaikeampaa. Palvelukonseptien suosion laajenemisen tiellä on sekä taloudellisia esteitä että kulutustottumusten muuttamisen vaikeutta. Useat ihmiset eivät ole vielä valmiita luopumaan tavaroiden henkilökohtaisesta omistamisesta, vaikka toisaalta jakamistalouden palvelujen on ehdotettu lisäävän käyttäjiensä kokemaa yhteisöllisyyttä.
Jakamistalouden palvelukonseptien edistämisessä tärkeää on vahvistaa ympäristövaikutusten arviointia ja luotettavaa osoittamista, jotta kestäviä kulutustottumuksia voitaisiin paremmin tukea. Selvityksen mukaan varsinkin pieniä ja keskisuuria yrityksiä tulisi tukea siirtymisessä jakamistalouden liiketoimintamalleihin. Lisäksi tarvitaan monenlaisia taloudellisia kannustimia, joilla palveluiden kilpailukykyä tuotteisiin nähden voitaisiin parantaa. Esimerkiksi vihreää elvytystä COVID-19-kriisin jälkimainingeissa ehdotetaan ohjattavaksi kestävän jakamistalouden tukemiseen. Hyvin tärkeää on myös panostaa kysyntään esimerkiksi tukemalla vihreitä julkisia hankintoja.
Siirtyminen omistamisesta yhteiskäyttöön vaatii kuitenkin suuren muutoksen ihmisten ajatusmaailmassa, eikä pandemian tapainen kriisi välttämättä helpota tilannetta. Ehkäpä käyttäytymistutkimuksesta löytyy keinoja kulutustottumusten muutokseen. Olisitko sinä jo valmis jakamaan vaatteesi, porakoneesi tai autosi toisten kanssa?
Lisää aiheesta
Lisätietoja
- tutkija Tiina Karppinen, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi