Uutinen 29.11.2021 klo 10.45
Harjurinteen koulun verhoista valmistetut essut. © Riihimäen kaupunki
Kiertotalous on yksi Riihimäen kaupungin kärkihankkeista, ja vuodesta 2019 asti kunnan jokaisella koululla on ollut kiertotalousvastaava. Ala- ja yläkouluille on laadittu myös kiertotalouden opetussuunnitelmat.
"Toki aktiiviset opettajat ovat nostaneet aihepiiriä esiin jo aikaisemminkin, muun muassa ympäristökasvatuksessa", kertoo Lasitehtaan koulun rehtori Maija Kojo.
Kiertotaloustyöryhmä on kokoamassa kouluille ekotekojen checklistaa, joka auttaa huomioimaan kiertotalouden koulujen arjessa. Lapsia ohjataan esimerkiksi sammuttamaan valot, kun tilasta poistutaan, ja luokissa harjoitellaan eri jätejakeiden lajittelua. Kestävää kulutusta opetellaan myös teemapäivissä, kuten kaikkien koulujen yhteisissä siivoustalkoissa ja Kiertokapulan järjestämässä Jäteselviytyjä-kilpailussa.
"Jopa 5.-luokkalaiset innostuvat hommasta, kun pääsevät 1.-luokkalaisten kummioppilaiden oppaiksi."
Kiertotalous linkittyy luonnon arvostamiseen, ja Riihimäen kouluille ollaan laatimassa listaa lähiluontokohteista. Yhdessä harjoitellaan ympäristön havainnointia ja pysähtymistä ilman mitään ihmeellistä tekemistä. "Lapsista on ihan parasta, kun vain pyöräilemme metsään ja syömme perillä eväitä. Kertakäyttöastioita ei käytetä, vaan kaikilla on omat mukit ja juomapullot mukana."
Yleinen säästäväisyys opettaa kiertotaloutta
Kiertotaloutta lähestytään lasten kanssa hyvin käytännöllisellä tasolla. "Puutumme yhdessä esimerkiksi löytötavaroiden valtavaan määrään", kertoo Eteläisen koulun 2.-luokan opettaja ja kiertotalousvastaava Anja Sankari. Tavoitteena on vähentää turhaa kulutusta. "Pidämme vaatteiden nimeämistalkoita ja tavaranvaihtotoreja, lähetämme videoita löytötavaroista lasten koteihin ja naulakkovahdit tarkastavat käytävät päivän päätteeksi."
Turhan kulutuksen karsiminen näkyy myös hankinnoissa. Käsitöissä hyödynnetään lahjoitettuja lankoja ja kankaita, oppikirjoja käytetään säästeliäästi ja askartelumateriaaleja tilataan vain sen verran kuin tarvitaan. "Juhlapäivien kortitkin leikataan sapluunoilla, mikä säästää kartonkia, ja pahveista askarrellaan jotakin, ennen kuin ne viedään kierrätykseen", Sankari lisää.
Harjunrinteen yläkoulun kotitalousopettaja ja kiertotalousvastaava Viivi Mattheiszen on huomannut, että säästeliäisyys saa oppilaiden mielikuvituksen todella lentämään. "Vanhoista tavaroista tuunataan uusia esineitä, kuten vanhoista farkuista kasseja, kananmunakennoista takansytykkeitä ja lasipurkeista lyhtyjä. Opettelemme oppilaiden kanssa myös kompostin käyttöä."
Iäkäs jo vuonna 1915 valmistunut Lasitehtaan koulu on osoittautunut itsessään kiertotalouden aarreaitaksi. "Viime keväänä siivosimme pitkään kaaoksessa olleita varastoja ja löysimme niin paljon käyttökelpoisia koulutarvikkeita, ettei meidän tarvinnut tilata koko vuonna yhtään uusia", Kojo kertoo tyytyväisenä. Säästyneellä rahalla koululle hankittiin uusia oppikirjoja.
Viherveikot siivoavat säännöllisesti koulun pihaa roskista. © Riihimäen kaupunki
Matematiikalla ruokahävikkiä vastaan!
Harjunrinteen koulu kuuluu Vihreä lippu -ohjelmaan ja on mukana myös vastuullisen kouluruoan Varuke-hankkeessa. Mattheiszenin 8.-luokka pääsi maistelemaan testiryhmänä uudenlaisia kestäviä kouluruokia, kuten särkitortilloja. Oppilaiden suosikeista muokattiin parannellut maisteluannokset koko koululle. "Moni kasvisruokaa vältellyt yllättyi ruuan mahtavasta mausta!"
Eteläisellä koululla lapset saavat punnita neljä kertaa vuodessa ruokalan ruokahävikkimääriä, ja luokkien välinen kilvoittelu saa oppilaat todella innostumaan aiheesta. Matematiikalla voidaan konkretisoida muitakin valintoja, kuten veden kulutusta. "Lapsista oli hurja juttu, että jo yksi oppilas säästää käsien pesussa kahdeksan litraa vettä, jos hanaa ei pidetä koko ajan auki", Sankari sanoo. Oppilaiden kanssa on myös tutkittu, paljonko energiaa säästyy, jos kouluun tullaan auton sijaan pyörällä, tai miten muovinkulutus väheni, kun koululla siirryttiin voinapeista rasioihin.
Sankarista onkin tärkeää poimia kiertotalousaiheet lasten arjesta, koska aikuisten maailmassa on heille vielä paljon käsittämätöntä. "Lasten pitää päästä itse tekemään, tutkimaan ja toimimaan!"
Viivi Mattheiszenin mukaan kiertotalous kannattaa ujuttaa myös teini-ikäisten arkeen maanläheisellä tavalla. "Kiertotalouden tai biodiversiteetin kaltaiset termit ovat 13–16-vuotiaillekin liian vaikeita. Oppilaiden mielenkiinto herää ja säilyy ihan eri tavalla, jos aihetta lähestytään vaikkapa helpon pelin kautta tai nuoret saadaan muuten hoksaamaan, että jo vasaran lainaaminen isovanhemmilta on kiertotaloutta. Moni kiertotaloustekohan on heille ennestään tuttu."
Maija Kojo on mielissään siitä, miten kiertotalousopetusta ei tarvitse enää perustella vanhemmille. Ympäristökasvatus on lyönyt Riihimäellä itsensä läpi, ja monet käytänteet kulkevat lasten mukana koteihin. Samalla lapset ja nuoret tuntevat, että heillä on mahdollisuus vaikuttaa isoihinkin asioihin. "Paras apu lasten ympäristöahdistukseen on tarttua yhdessä lähiympäristön pieniin asioihin."