Rambollin toteuttamassa Circwasten osahankkeessa luodaan konkreettisten pilottikokeilujen kautta ohjeita ja selvityksiä siitä, miten uusiomateriaaleja voidaan hyödyntää väylärakentamisessa entistä paremmin. Kokeilut toteutetaan yhteistyössä Väyläviraston kanssa. Eri kokoisia kokeiluja toteutetaan yhteensä kahdeksan kappaletta.
Lentotuhka säästi neitseellisiä materiaaleja maarakentamisessa Valtatie 9:llä
© Ramboll
Yksi Rambollin testirakennuskohteista on Turusta Kuopioon suuntautuva Valtatie 9, jossa Säyrylän eritasoliittymän kohdalla on kokeiltu uusiomateriaalien hyödyntämistä. Kohteessa päädyttiin käyttämään lentotuhkaa liittymien penkereiden rakenteissa.
Tuhkaa saatiin UPM:n Jämsänkosken tehtaan voimalaitokselta. Lentotuhkaa muodostuu energiantuotannon yhteydessä, kun hienojakeinen tuhka kerätään savukaasuista talteen. UPM:n tehtaan sijainti lähellä työmaa-aluetta mahdollisti sen, että tuhkan kuljetusmatkat jäivät keskivertoinfrakohdetta lyhyemmiksi, noin 10–15 kilometriin. Lisäksi hyvät aikaisemmat kokemukset lentotuhkan käytöstä katujen rakennuskerroksen syvästabiloinnissa kannustivat materiaalivalintaan.
Kohteessa käytettiin lähes 3000 tonnia lentotuhkaa neitseellisen kalliolouheen sijaan. Säästettyjen neitseellisten luonnonmateriaalien lisäksi uusiomateriaalin hyödyntäminen säästää maisemaa, kun kallioita ei tarvitse louhia inframateriaaleiksi. Louhimisen välttäminen tuo lisäksi päästösäästöjä. Jos lentotuhkat olisi toimitettu kaatopaikalle, tämä olisi vaatinut kaatopaikan rakentamisen, mikä olisi vaatinut lisää materiaalien käyttöä sekä tuonut lisää kustannuksia
Rampeista kaksi on valmistunut lokakuussa 2021 ja loput rakennetaan keväällä 2022. Tuhkien hyödyntäminen toteutettiin MARA-ilmoituksella. Osa työmaan rampeista sijaitsi MARA-ehtojen puitteissa liian lähellä järveä, minkä takia osa rampeista rajautui uusiomateriaalikokeilun ulkopuolelle. Materiaaleille haettiin myös CE-merkinnät.
”Se, että UPM haki lentotuhkalle CE-merkinnän ja kohdekohtaisen tuotearvioinnin, poikii materiaalille uusia aihioita, jotka taas poikivat uusia hankkeita. Tämä tuo lisäarvoa materiaalien toimittajille sekä lisää molemminpuolista tietoisuutta materiaali- ja infrapuolen asiantuntijoiden välillä”, kertoo projektipäällikkö Anne Kasari Rambollista.
MARA-asetuksen mukaan pohjarakenteen pitää olla vähintään metrin korkeammalla kuin pohjaveden pinta.. Kohteessa hyödynnettiin kalliomursketta, jolla rakennettiin salaojitus/kapillaarikatkokerros lentotuhkan alle estämään kapillaarisen veden nousun lentotuhkakerrokseen.. Rakennettu kapillaarikatkokerros toi jonkin verran lisää kustannuksia kohteeseen.
Säyrylän eritasoliittymä on erinomainen esimerkki hyvin suunnitellusta ja aikataulutetusta hankkeesta. Maarakentamishankkeen alkuvaiheessa uusiomateriaalivaihtoehtoja on useita, ja suunnitelmien edetessä ja selvityksien valmistuessa vaihtoehdot vähenevät ja lopulta päädytään lopulliseen materiaalivalintaan. ”Tilanne on erilainen, jos suunnittelu ja selvittäminen aloitetaan liian myöhään, jolloin lähtökohtaisesti olemassa olevia vaihtoehtoja on jo vähemmän”, kertoo yksikönpäällikkö Marjo Koivulahti Rambollista.
”Onnistunut rakennusesimerkki on pitkälti sen ansiota, että eri osapuolet olivat mukana hyvällä asenteella. Väylävirasto, ELY-keskus, urakoitsijat, suunnittelijat sekä teollisuus suhtautuivat positiivisesti rakennushankkeeseen. Aktiivinen teollisuus on iso tekijä tällaisissa hankkeissa”, kertoo Kasari.
Riihimäellä jätteenpolton kuonaa hyödynnettiin kevyen liikenteen väylän rakentamisessa
© Ramboll
Toisessa Rambollin hankkeessa Riihimäelle rakennettiin viiden kilometrin mittainen kevyenliikenteen väylä, jossa hyödynnettiin jätteenpolton kuonaa uusiomateriaalina. Käsitelty kuona kävi läpi puhdistusprosessin, jossa metallit ja epäpuhtaudet otettiin talteen ja vain mineraaliainekset otettiin hyötykäyttöön.
Myös tässä esimerkissä aktiivisella teollisuudella oli merkittävä rooli. Kuona kuljetettiin Fortumin jätteenpolttolaitokselta, joka sijaitsee rakennettavan kohteen läheisyydessä noin 10–15 kilometrin etäisyydellä. Tämä mahdollisti hyvät logistiset yhteydet uusiomateriaalin käytölle.
Kuonan lisäksi kohteessa hyödynnettiin myös betonimursketta. Kuonaa käytettiin 660 tonnia ja betonimursketta lähes 17 000 tonnia. Uusiomateriaaleilla korvattiin neitseellistä kalliomursketta noin 25 000 tonnia.
Rakennuskohde oli ELY-keskuksen infrahanke ja se valmistui kesällä 2021. ”Tällä hetkellä teemme viimeisiä seurantoja ja mittauksia. Mutta tässä vaiheessa voi jo sanoa, että urakoitsijan kommentit kuonan käytöstä ovat olleet erittäin positiiviset, eikä mikään estä käyttöä myös muualla vastaavissa kohteissa myöhemmissä vaiheissa”, kertoo Koivulahti. Betonimurskeen hyödyntämisestä on jo ennestään paljon hyviä kokemuksia alueella. Kohteen rakentamiskokemuksista on julkaistu lopputyö (Sami Matikka, HAMK).
Kuonaa ei ole tarkoituksenmukaista viedä enää kaatopaikoille, joten sille pyritään löytämään maarakentamiseen sopivia käyttökohteita. Hanke tarjosi hyvän pilottikokeilun, josta saadaan kokemuksia seuraaviin kohteisiin. Tavoitteena on käyttää uusiomateriaaleja mahdollisimman korkean laadun käyttökohteissa (upscaling). Tämä koskee esimerkiksi rakenteita, esimerkiksi missä päällysrakenteen rakenneosassa uusiomateraalia voi käyttää, että rakenne kestää sille asetut vaatimukset pitkäaikaisesti. Käsiteltyä jätteenpolton kuonaa ei läjitetä kaatopaikoille, mutta parempien käyttökohteiden puuttuessa sitä voidaan päätyä käyttämään alempiarvoisissa kohteissa, jos sen teknisiä käyttömahdollisuuksia ei hyödynnetä parhaalla mahdollisella tavalla.
Tulevat suunnitelmat
Yllä esitellyistä ja tulevista kokemuksista tuotetaan Väyläviraston kanssa julkaisuja, jotka sisältävät oppaita ja suosituksia.
Esiteltyjen kohteiden lisäksi tulevia Rambollin tierakentamisen pilotteja toteutetaan myös Tampereella, Hämeenkyrössä, Helsingissä ja Sastamalassa.
Uusiomateriaalien käytön lisäämiseksi tarvitaan lisätietoa, onnistuneita kokemuksia ja oppeja. Uusiomateriaalien hyödyntämiseen liittyy suuri potentiaali. Jätteenpoltosta syntyvän tuhkan määrä on kasvanut Suomessa. Myös teollisuudessa muodostuu suuria määriä maarakentamiseen soveltuvia kierrätysmateriaaleja. Maarakentamisen kiertotalous tarjoaa todella kiinnostavan tehtäväkentän myös tulevaisuudessa”, kertovat Kasari ja Koivulahti.
Lisätietoa
Muiden hankkeiden rahoituksella tuotettuja julkaisuja