Circwaste-hankkeen projektipäällikkö Tuuli Myllymaa ja vanhempi projektisuunnittelija Aurelio Politano CINEA:sta hankkeen monitorointitilaisuudessa Viikissä, Helsingissä 20.5.2022. © Katja Lepistö
Viestintä ja vaikuttavuus kulkevat käsi kädessä. Vaikuttavaa viestintää pohditaan erityisesti nyt, kun kiertotaloutta ja valtakunnallista jätesuunnitelmaa edistävä Circwaste-hanke on kääntymässä maaliviivalle. Perässä laahaavien kierrätystavoitteiden saavuttaminenkin on mahdollista, osoittavat laajan konsortion pilottiprojektien lupaavat tulokset - löytyneet ratkaisut olisi vain saatava käyttöön kaikkialla. Monessa pilottiprojektissa juuri viestintä on ollut yksi keskeinen avain onnistumiseen. Sosiaalisia indikaattoreita tarvitaan, jotta voimme seurata myös yhteiskunnan muutoksia ja parhaiden käytäntöjen omaksumista kiertotalousyhteiskuntaan siirtymiseksi. Vaikuttavuudesta puhuttiin myös hankkeen monitoroinnissa.
Toukokuussa EU Life-hankkeemme vuosittaiseen tarkastukseen osallistui myös EU:n edustaja, vanhempi projektisuunnittelija Aurelio Politano CINEA:sta (The European Climate, Environment and Infrastructure Executive Agency). Politano on hankkeen alusta alkaen toiminut EU:n komission suuntaan hankkeen virallisena tarkastajana ja yhteyshenkilönä. Kysyimme näkemystään siitä, miltä hankkeemme vaikuttaa tähän mennessä. Politano kiteytti hienosti, että vaikka hanke on laaja, olemme onnistuneet kylvämään vuosien aikana hyvät siemenet, joiden satoa pääsemme nyt korjaamaan. Lisäksi hän muistutti, että tulosten näkyvyys paitsi kansallisella tasolla myös Euroopan laajuisesti on tärkeää. Hän kannusti myös ajattelemaan vieläkin pidemmälle kuin vain hankkeen loppuun. Jatkuvuus, eli se mitä tapahtuu hankkeen jälkeen, on myös tärkeää.
Valtakunnallinen jätesuunnitelma päivittyy vuoropuheluna
Valtakunnallinen jätesuunnitelma (Valtsu) on uudistettu Circwaste-hankkeen aikana jo kaksi kertaa, ja muutokset vaikuttavat myös hankkeemme toteutukseen. Vastavuoroisesti Valtsu on päivittynyt Circwasten myötävaikutuksella. Hankkeemme on antanut vahvan panoksensa Valtsulle fasilitoimalla työpajoja, sisältöjen muodostamisen sekä kokemusten jakamisen kautta. Viestinnän keinot ovat siis olleet tarpeen.
Tuorein päivityskierros johtuu EU:n uudistuneesta kiertotalous- ja jätepolitiikasta. Uusi Valtsu sisältää aiempaa vahvemman painotuksen kiertotalouteen, jätteen synnyn ehkäisyyn sekä uudelleenkäyttöön ja materiaalikiertojen vahvistamiseen. Näitä tavoitteita tukevat muun muassa laadukkaampi ja digitaalinen jätetieto sekä vahvempi toimijoiden välinen yhteistyö. Näitä toimia vie eteenpäin myös Circwaste-hankkeen viimeinen käynnissä oleva jakso.
Pilottihankkeet näyttävät tietä jätteiden kierrätystavoitteiden saavuttamiseen
Vuodesta 2010 lähtien yhdyskuntajätteen määrä on lisääntynyt Suomessa 30 %. Summa on seurannut BKT:n kasvua. Kierrätysasteen kehitys on jäänyt polkemaan melko lailla paikalleen ja on tällä hetkellä noin 43 %. EU:n asettamaan 55 % tavoitteeseen vuoteen 2025 mennessä on siis pitkä matka, puhumattakaan 1 prosenttiyksikön vuosikasvun mukana pysymisestä sen jälkeenkin.
Masentavat trendit ovat nähtävissä tilastoissa myös rakennus- ja purkutoiminnassa, joka on yksi Suomen merkittävimmistä jätteitä tuottavista toimialoista. Vuodesta 2015 lähtien rakennus- ja purkujätteiden kierrätysaste on laskenut 21,5 % yksikköä. Uusimpien tilastojen mukaan kierrätysaste on 48 %, mikä on melkoinen ero vuoteen 2027 mennessä tavoitellusta 70 % tasosta.
Näiden synkkien tilastojen takana on kuitenkin valoa. Circwaste-pilottihankkeet ovat osoittaneet, että sekajätteen määrää on todellakin mahdollista vähentää. Julkisissa palveluissa syntyvää yhdyskuntajätettäkin pystyttiin piloteissa vähentämään suunnittelulla, jätteiden lajittelukampanjoilla ja tiedon levittämisellä. Rakennus- ja purkujätekään ei ole osoittautunut liian suureksi ongelmaksi. Menestyksen avaimiksi kirjattiin mm. rakennustyömaiden jätehuollon yksityiskohtainen suunnittelu sekä selkeät ohjeet työntekijöille.
Kiertotalouden seurantaan uusia mittareita jäteseurannan rinnalle
Pienempiä muutoksia tapahtuu koko ajan, hajallaan eri puolilla yhteiskuntaamme. Pakkausmateriaalivalinnat muuttuvat, yritysten liiketoimintalogiikka vaihtuu ja yksilöiden käyttäytyminen on jatkuvassa muutoksessa. Hienovaraisempien ja monimutkaisempien muutosten havaitseminen vaatii erilaisia ja uusia mittausmenetelmiä pelkän jätteen määrän tai materiaalin käytön lisäksi.
Siirtyminen kiertotalouteen on perustavanlaatuinen muutos toimintatapoihimme. Se hyödyttää toisia, mutta haastaa toiset. Circwastessa kehitetyt uudet indikaattorit ovat ottaneet Suomessa ensimmäiset askeleet muutosten taltioinnissa, kuten työllisyyden laadussa kiertotalouden sektoreille tai kiertotalouden opiskelumahdollisuuksiin Suomessa.
Vaikuttavalla viestinnällä maaliin
Vuosi 2023 on seitsenvuotisen Circwaste-hankkeemme viimeinen vuosi, jossa keskitymme erityisesti tulosten julkaisemiseen ja jakamiseen maailmalle. Vaikuttava viestintä on tässä yhtenä merkittävänä osana. Olemmekin tänä keväänä opiskelleet yhdessä koko hankeporukan kanssa viestinnän vaikuttamiskeinoja, ja pohdimme työpajoissa tarkkaan tuloksiamme ja niiden viestintää, jotta viesti kohtaisi oikean kohderyhmän, oikeissa kanavissa ja oikeaan aikaan ja hanke edistäisi mahdollisimman vahvasti pysyvää muutosta kohti kestävää kiertotaloutta.
Tuotamme Circwasten tuloksista myös paljon uutta viestinnällistä materiaalia, esimerkiksi Circbrief-julkaisuja ja Circblog-blogisarjaa sekä järjestämme Circtalk-webinaarisarjaa. Näistä ja paljon muustakin voit lukea tästä uutiskirjeestä. Toivotamme kaikille rentouttavaa kesää!
Hanna Salmenperä, Tiina Karppinen ja Katja Lepistö, Suomen ympäristökeskus