Uutinen 20.12.2022 klo 10.03
Tuuli Myllymaa. © Marko Myllymaa
Jätteiden seuranta nousee joka vuosi kiinnostavaksi puheenaiheeksi, kun Tilastokeskus julkaisee odotetut yhdyskuntajätteen tilastonsa. Tavoitteet ovat selvät – kierrätyksen tulisi kasvaa selvin harppauksin ja jätemäärien vähentyä. Näin saavuttaisimme valtakunnallisen jätesuunnitelman ja kiertotalouden strategisen ohjelman tavoitteet sekä täyttäisimme EU:n jätedirektiivin vaatimukset.
Vaikka kaikki ovat varsin yhtä mieltä tavoitteiden tärkeydestä, jätetilastojen lukemat eivät ole juuri antaneet syytä juhlaan: yhdyskuntajätteen kierrätysaste on vakiintunut 2010-luvulta alkaen 40 prosentin tuntumaan, vaikka 50 prosenttia olisi pitänyt saavuttaa jo vuonna 2020. Jätemäärän kehitys on puolestaan kertonut enemmänkin kulutusjuhlasta.
Tuoreimmissa vuoden 2021 jätetilastoissa kierrätysaste jopa laski vuoden takaisesta 38 prosenttiin ja materiaalina hyödynnetyn jätteen määrä laski ensimmäistä kertaa aikoihin. Jätteiden kokonaismäärän kasvu sen sijaan vaikuttaisi talttuneen, mikä on hyvä uutinen.
Tilastokeskus on tuottanut jätetilastot kaikkien käytettäväksi vuodesta 2000 alkaen, joten tietoa tilanteen kehittymisestä on kertynyt jo merkittävä määrä. Pitkän aikavälin seurantatieto on tärkeää niin jätealan tutkimukselle kuin strategiselle ohjaukselle. Jätealan kehittämisen haasteena on ollut valtakunnallisten aineistojen tulkinta sekä toimenpiteiden konkreettinen kohdentaminen ja jalkauttaminen. Tämä työ on haastavaa, koska käytännön teot ja alueelliset erot katoavat valtakunnan tason valtavaan tietomassaan.
Suomen ympäristökeskus on tuottanut Circwaste-hankkeessa alueellista tietoa jätemääristä ja kierrätysasteista useille kuntaseuduille. Tulokset tukevat valtakunnallisia tietoja jätemäärien hienoisesta laskusta, mutta toisaalta osoittavat, että kotitalouksista peräisin olevan jätteen kierrätysaste on noussut lähes jokaisella seuratulla kuntaseudulla. Tiedon tuottaminen on jätelaitoksille työlästä, koska valmista seurantarunkoa ei ole, mutta tuloksena on arvokasta aineistoa alueellisen päätöksenteon tueksi.
Kun alueellista ja vertailukelpoista jäteseurantatietoa tuotetaan pitkäjänteisesti, saadaan aikaan vahva jätesuunnittelun työkalu kiertotalouden edistämiseksi. Alueelliset kierrätysasteet tulisikin asettaa kansalliseen lainsäädäntöön ohjauskeinoksi. Tuotettavalle tiedolle olisi käyttöä.
Tuuli Myllymaa ryhmäpäällikkö, Circwaste-hankkeen projektipäällikkö, Suomen ympäristökeskus