Valtakunnallinen öljyjätehuolto muuttui markkinaehtoiseksi yritysten öljyjätteiden osalta kuluvan vuoden alussa. Ympäristöministeriö valmistelee nyt vapaaehtoista Green deal -sopimusta öljyjätehuoltoon liittyviä toimijoita edustavien yhdistysten kanssa. Green deal -sopimuksen tavoitteena on edistää öljyjätteiden kattavaa valtakunnallista keräystä ja kierrätystä. Sopimukseen pyritään saamaan mukaan toimijoita, jotka edustavat voiteluöljyjen arvoketjua niiden valmistamisesta öljyjätteen käsittelyyn. Yhtenä tavoitteena on lisätä tietoisuutta asianmukaisesta öljyjätehuollosta.
Öljyjätettä tuottavat yritykset ostavat nyt tarvittavat öljyjätteiden keräys- ja käsittelypalvelut toimijoilta markkinahintaan. Green deal -sopimus mahdollistaa öljyjätehuollosta sopimisen useamman toimijan kanssa ja se keventää samalla viranomaisten työmäärää. Yksittäiset toimijat, kuten öljyjätteiden kerääjät, voivat liittyä sopimukseen tekemällä yhteiskuntasitoumuksen. Sopimuksessa määritellään sopimusosapuolia ja sopimukseen liittyviä toimijoita koskevat velvoitteet, yhteiset tavoitteet, toimet ja seuranta.
Kunnilla on edelleen velvollisuus järjestää asumisessa ja kohtuullisessa määrin maa- ja metsätaloudessa syntyvien öljyjätteiden vastaanotto ja käsittely. Kuntien keräämän öljyjätteen määrä on kuitenkin hyvin pieni suhteessa muiden jäteyhtiöiden keräämään määrään.
Sidosryhmiltä vahva tuki markkinaehtoiselle järjestelmälle
Ympäristöministeriö teetti selvityksen valtakunnallisen öljyjätehuollon järjestämisen vaihtoehdoista ja päätti luopua sopimusperusteisesta järjestelmästä. Selvityksessä lähtökohtana olivat sopimusperusteisen järjestelmän kehittäminen tai siirtyminen tuottajavastuuseen perustuvaan järjestelmään tai markkinaehtoiseen järjestelmään.
Selvitykseen liittyvässä sidosryhmäkyselyssä vastaajat suhtautuivat yleisellä tasolla myönteisesti niin sopimusperusteiseen kuin markkinaehtoiseen järjestelmään. Vastaajat eivät pitäneet siirtymistä markkinaehtoiseen järjestelmään kovin suurena muutoksena vaan kokivat, että öljyjätehuolto toimi jo aiemminkin lähes markkinaehtoisesti. Öljyjätehuollon toimijat kritisoivat kuitenkin yhden toimijan kanssa tehtyyn sopimukseen perustuvan järjestelmän olevan epäoikeudenmukainen. Lisäksi ympäristöministeriö koki aikaisemman järjestelmän hallinnollisesti raskaaksi menettelyksi kilpailutuksineen ja mahdollisine valtionavun takaisinperintämenettelyineen.
Vastaajat olivat huolissaan siitä, miten syrjäseutujen öljyjätteet ja huonolaatuiset jäteöljyerät pystytään saamaan jatkossa käsittelyn piiriin. Pelkona oli, että öljyjätteen kerääjät ”kuorivat kermat päältä” eli ovat kiinnostuneita vain suurista, hyvälaatuisista ja lyhyiden kuljetusmatkojen päässä sijaitsevista jäteöljyeristä. Lisäksi huolta aiheutti se, miten varmistettaisiin jätelain etusijajärjestyksen toteutuminen öljyjätteiden käsittelyssä, kun käsittelytavan valintaan vaikuttaisi ehkä aikaisempaa enemmän käsittelyn hinta. Aiemmin sopimusperusteisessa järjestelmässä sopimusosapuolen tuli toimittaa keräämänsä jäteöljy ensisijaisesti uudistettavaksi.
Green deal -sopimuksen avulla pystyttäisiin ainakin markkinaehtoiseen järjestelmään siirtymisen alkuvaiheessa vähentämään mahdollisia haittoja ja vahvistamaan öljyjätteiden kattavaa keräämistä ja uudistamisen ensisijaisuutta. Sopimus sitouttaisi vapaaehtoisesti öljyjätehuollon eri tahot ympäristön kannalta kestävään öljyjätehuoltoon ja sen kehittämiseen.
Teija Haavisto
Erikoissuunnittelija
Suomen ympäristökeskus
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Lisätietoa: