Oletko miettinyt, mitä kierrättämällesi muoville tapahtuu, kun viet sen kierrätyspisteeseen?
Tällä hetkellä kotitalouksien pakkausmuovijätteet lajitellaan kierrätyslaitoksella muovityypin ja laadun perusteella, pestään, murskataan, ja jalostetaan muovigranulaatin muotoon. Muovigranulaatteja puolestaan käytetään esimerkiksi uusien roskapussien, ämpärien ja pakkausten valmistuksessa.
Kierrätyksen tehostuessa tarvitaan kuitenkin lisää käyttökohteita kierrätysmuoville, eikä pelkästään kotitalouksien muoveille, vaan myös teollisuuden muoveille. Ei pidä myöskään unohtaa, ettei kaikki muovijäte sovellu kierrätykseen vaan osa muovijätteestä päätyy edelleen poltettavaksi energiahyötykäyttöön.1
Miltä sinusta kuulostaa ajatus käyttää jätemuoveja vesien puhdistuksessa – onko se mielestäsi utopiaa vai tulevaisuuden ratkaisu?
Sukkahousut − ideoiden ehtymätön lähde
Jyväskylän yliopistolla tutkitaan jätemuoveille uutta käyttökohdetta: hyödyntämistä vesienpuhdistuksessa. Tutkimus lähti liikkeelle sukkahousuista: alustavissa kokeissa huomattiin, että nailonista valmistetut sukkahousut poistivat tehokkaasti kultaa vedestä, jossa kulta oli liuenneessa muodossa.
Tämän jälkeen tutkimuksessa on keskitytty metallien lisäksi haitallisiin kemikaaleihin, kuten jätevesissä ja ympäristössä usein esiintyvään hormonihäirikkö estrogeeniin sekä lääkeainejäämään diklofenaakkiin. Vaikka muovien on todistettu jo itsessään toimivan erilaisten haitta-aineiden talteenotossa, voi niiden talteenottokykyä parantaa edelleen muokkaamalla niiden rakennetta kemiallisesti.
Muun muassa kierrätetty paisutettu polystyreeni (EPS), tutummin styrox, on osoittanut tehokkuutensa lääkeaineiden talteenotossa. Yksinkertaisella kemiallisella polystyreenin muokkauksella pystytään huomattavasti kasvattamaan materiaalin kykyä sitoa lääkeaineita, jopa niin, että sillä saadaan talteen kaikki lääkeainejäämät vesiliuoksista.2
Jätemuovit toimivat myös raskasmetallien poistossa: kokeissa havaittiin käytetystä tekonurmesta tehdyn rouheen poistavan merkittäviä määriä kadmiumia, lyijyä ja kuparia järvivedestä, johon oli lisätty raskasmetalleja.3
Tavoitteena muovien kestävä kiertotalous
PlastLIFE-hankkeessa selvitetään erilaisten muovien kykyä sitoa haitallisia aineita niin vesinäytteistä kuin jätevesistäkin. Muovit voidaan myös 3D-tulostaa huokoisiksi suodatinmateriaaleiksi, joista vesinäytteet pumpataan läpi. Näitä suodattimia voidaan hyödyntää esimerkiksi teollisuuden prosesseissa haitta-aineiden poistoon. PlastLIFE-hankkeessa onkin tarkoitus tutkia myös oikeita jätevesiä ja selvittää suodattimien soveltuvuutta eri käyttökohteisiin.
Jätemuovien uusiokäytössä on kuitenkin otettava huomioon myös muovien mukanaan tuomat haasteet ja haitat, joita ovat muun muassa muovien lisäaineet ja mikromuovi. Muovien valmistuksessa käytetään lukuisia eri lisäaineita, jotka voivat sellaisenaan olla niin ympäristölle kuin ihmisillekin haitallisia, tai niillä voi olla vaikutuksia uusiomateriaalin ominaisuuksiin.
Mikromuovia tiedetään syntyvän muun muassa muovituotteiden kuluessa, jota puolestaan voi tapahtua koko tuotteen elinkaaren ajan. Pyrimme PlastLIFE-hankkeessa löytämään vastauksia myös näihin haasteisiin.
Tutkimus jatkuu Jyväskylän yliopiston kemian laitoksella vuoden 2029 loppuun asti ja mielenkiintoisia tuloksia on tiedossa myös jatkossa!
Pieniä muovista tulostettuja suodattimia ruiskussa, joilla voidaan puhdistaa jätevettä laboratoriomittakaavassa. © Jyväskylän yliopisto.
Kirjoittajista Siiri Perämäki on yliopistonlehtori Jyväskylän yliopiston kemian laitoksella, ja hän suhtautuu kierrätykseen intohimoisesti myös vapaa-ajallaan.
Kia Koskinen on väitöskirjatutkija Jyväskylän yliopistossa kemian laitoksella. Osana PlastLIFE-hanketta hän etsii innovatiivisia ratkaisuja muovien uusiokäyttöön.
Viitteet
1. Muoviteollisyys Ry, Muovit ja ympäristö – Muovien kierrätys, https://www.plastics.fi/fin/muovitieto/muovit_ja_ymparisto/muovien_kierratys/ (11.12.2024)
2. Koskinen, K., Functionalization of polystyrene and its use as an adsorptive material, pro gradu -tutkielma, Turun yliopisto ja Jyväskylän yliopisto, kemian laitos, Turku, 2024.
3. Mattila, R., Raskasmetallien adsorboituminen muoveihin, pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto, kemian laitos, Jyväskylä, 2024.