Kuvittele, että vanha purettava rakennus olisi arvokas rakennusmateriaalin lähde. Entä jos tierakentamisessa ei olisi tarpeen louhia lainkaan koskematonta luonnonkiveä.
Tampereella kesäkuussa järjestetty WASCON 2018 -konferenssi tarjosi mielenkiintoisen katsauksen kiertotalouteen rakentamisen näkökulmasta. Rakennusteknisten teemojen lisäksi konferenssissa käsiteltiin rakennettuun ympäristöön upotettujen raaka-aineiden tiedonhallintaa digitaalisen materiaalipassin avulla. Tämä teema herätti mielenkiintomme, sillä toteutamme itse CIRCWASTE -hankkeessa markkinapaikkaa maarakentamisessa syntyville ylijäämämateriaaleille.
Materiaalipassi auttaa raaka-aineita säilyttämään arvonsa
Materiaalipassilla tarkoitetaan dokumenttia, joka sisältää tiedon kaikista rakennuksissa käytetyistä materiaaleista. Materiaalien uudelleenhyödyntäminen esimerkiksi korjausten, muutostöiden ja purkamisen yhteydessä olisi materiaalipassin avulla helpompaa, sillä syntyvä ylijäämän laatu ja määrä olisi etukäteen tiedossa. Avaus on tärkeä, sillä rakentamisen osuus raaka-aineiden kulutuksesta on noin 50 prosenttia ja valtaosa rakentamisessa käytetyistä raaka-aineista on uusiutumattomia. Materiaalipassin avulla raaka-aineet säilyttäisivät paremmin arvonsa myös silloin, kun itse rakennus ei enää palvele tarkoitustaan.
Materiaalien uudelleenkäyttöön useita ratkaisuja Euroopassa
Ihmisen rakentama ympäristö tulisi nähdä vaihtoehtona koskemattomille luonnonvaroille, kuten neitseellisille mineraalivarannoille. Tietoa rakennettuun ympäristöön uponneista resursseista on kuitenkin toistaiseksi hajanaisesti saatavilla eikä yhteisiä käytäntöjä niiden hyödyntämiseksi vielä ole olemassa.
Ratkaisuja on kuitenkin kehitteillä. Muun muassa EU:n rahoittama asiantuntijaverkosto MINEA (Mining the European Anthroposphere) pyrkii edistämään jo kertaalleen käytettyjen luonnonvarojen uudelleenhyödyntämistä. MINEA luo yhdenmukaistettuja hierarkioita ja luokitteluja rakennetun ympäristön materiaaleille ja niiden ”louhinnalle”.
EU-hankkeella BAMB (Buildings As Material Banks) on sama päämäärä, mutta painopiste on materiaalipassin ja modulaaristen rakentamistapojen edistämisessä. Rakennusten helppo purettavuus onkin tärkeää, jotta raaka-aineet saadaan uudelleenkäyttöön ilman hukkaa.
Myös yksityisellä sektorilla on teemaan liittyviä aloitteita. Alankomaalainen yritys Madaster on luonut digitaalisen työkalun, joka toimii eräänlaisena rakennetun ympäristön materiaalikirjastona. Sekä yksityiset että yritykset voivat tallentaa palveluun kaikki rakennuskohtaiset tiedot ja dokumentit. Samalla työkalu tuottaa kullekin rakennukselle oman materiaalipassin.
Materiaalipassi käyttöön myös infrarakentamisessa
Suomessa materiaalipassi on toistaiseksi saanut vain vähän huomiota, vaikka rakentamiseen liittyviä kiertotalousaloitteita tehdään koko ajan enemmän. Materiaalipassista olisi hyötyä rakennusten lisäksi tierakenteisiin ja kunnallistekniikkaan liittyvässä tiedonhallinnassa. Neitseelliset kovat kivilajit ja hiekka hupenevat kasvukeskusten ympäriltä. Olisi hyvä tiedostaa, että näitä materiaaleja on sitoutuneena huomattava määrä infrarakenteisiin, joista ne tarpeen tullen voidaan ammentaa uudelleen hyödynnettäväksi. Mutta mihin muuhun materiaalipassi taipuisi?
Titta Vikstedt
Hanke- ja viestintäkoordinaattori
Kiertomaa Oy
titta.vikstedt@kiertomaa.fi
Mia Hytti
Projektipäällikkö
Kiertomaa Oy
mia.hytti@kiertomaa.fi