Ruoantuotannosta aiheutuvat ympäristövaikutukset ovat hyvin merkittävät, ja ruokahävikki lisää niitä aivan turhaan. Ongelma on viheliäinen ja vaikeasti hallittava, hävikkihän koostuu isoista ja pienistä puroista ketjun kaikissa osissa. Ketjussa on tehty viime vuosina hyvää työtä hävikin vähentämiseksi. Tarkkoja vertailukelpoisia lukuja työn vaikutuksesta saadaan myöhemmin. Tuotantoketjussa raaka-aineiden käyttöä optimoidaan melko hyvin jo kustannussyistä. Selväähän se on, että hävikki pyritään minimoimaan ja tuotot ja myynti maksimoimaan.
Olemme Suomessa heränneet vahvasti ruokahävikin vastaiseen taisteluun, ja kovat puolittamistavoitteet on kirjattu niin hallitusohjelmaan kuin myös YK:n ja Euroopan komission tavoitteisiin. Lisäksi EU:sta linjattiin toukokuussa 2019 jäsenmaita sitova asetus, joka velvoittaa jäsenmaat raportoimaan elintarvikejätteen määrän komissiolle. Olemme Lukessa rakentaneet Suomen elintarvikejätteen raportointia yhteistyössä alan ja ministeriöiden kanssa ja jatkamme tässä asiantuntijatyössä. Uusimmat tulokset löytyvät täältä.
Ruokaketjussa on jatkossa tärkeää suunnata ruokahävikin vähentämiskeinoja kaikkiin ja toisaalta kaikkein vaikuttavimpiin kohteisiin. Luke onkin laatinut yhteistyössä elintarvikealan kanssa ruokahävikkitiekartan ja kuusi keihäänkärkeä, jotka ohjaavat ruokaketjua ratkaisujen tekemisessä:
- Vaikuttavat ohjauskeinot
- Kasvatuksella ja tiedolla kohti kestävämpää yhteiskuntaa
- Käytäntöjä muuttamalla kestävämmäksi
- Teknologiasta älyä, uusia tuotteita & toimintamalleja
- Tutkimuksen kehitys ja hävikin seuranta
- Yhdessä enemmän
Keihäänkärjet jakaantuvat vapaaehtoisiin ja lainsäädännöllisiin ohjauskeinoihin, koulutukseen ja tiedottamiseen, teknologioihin ja liiketoimintamalleihin, ympäristö- ja tuotemuotoiluun, tutkimukseen sekä yhdessä tekemiseen.
Keihäänkärjet täydentävät toisiaan, jolloin hävikin ja elintarvikejätteen vähentämiseen tähtäävä muutos on mahdollisimman kokonaisvaltainen ja tehokas. Tiekartan pohjalta voidaan edistää innovaatioita, ohjauskeinoja ja vapaaehtoisia toimia yhteistyössä sekä seurata toimien tuloksellisuutta. Kutsumme kaikki yksityiset ja julkiset toimijat, kuluttajat ja järjestöt mukaan! Yrityksissä ponnistellaan jo paljon, siellä edetään kohti asetettuja tavoitteita. Monilla on selvät suunnitelmat, omia tiekarttoja, ja lisäksi asiaa edistetään yhteistoimin mm. kaupan, elintarviketeollisuuden ja pakkausalan materiaalitehokkuussitoumuksella.
Entä sitten kotitaloudet eli me kaikki? Noin kolmannes koko ruokajärjestelmän hävikistä syntyy kotitalouksissa. Tutkimusten mukaan joillakin hävikkiä ei synny lainkaan, mutta useimmilla hävikkiä tulee ainakin joskus.
Hävikin vähentäminen kyllä kiinnostaa ihmisiä, mutta arjen pyörteissä sitä kuitenkin syntyy. Kun hävikkiä mitataan, määrät saattavat yllättää. Luken ja Pauligin yhdessä kehittämä hävikkilaskuri on erinomainen tapa hahmottaa oman perheen hävikkiä, jollei aiempaa kokemusta ole.
On myös henkilöitä, joita asia ei oikein kiinnosta, ei talouden eikä ympäristön näkökulmasta, tai he eivät ehkä vielä tiedosta asiaa. Kuluttajaliiton hävikkifoorumilla viestitään asiasta, pyritään vaikuttamaan asenteisiin ja etsimään hävikin vähentämiskeinoja. Varmasti tarvitsemme lisää tietoa, tuuppausta, kehumista ja jopa pientä syyllistämistä. Hävikin puolittamistavoitteen toteutumiseksi myös kotitalouksien pitäisi sitoutua talkoisiin tulevien vuosien aikana. Sen lisäksi, että ruokahävikin ennaltaehkäiseminen on tärkeää ympäristön kannalta, samalla osoittaisimme arvostavamme ruokaa ja suomalaisten ruoantuottajien ja keittäjien tinkimätöntä työtä laadukkaan ruoan eteen. Suunnittelemalla jo vähän enemmän on suhteellisen helppo vähentää hävikkiä. Taistellaan yhdessä - kohti hävikkiviikkoa.
erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri, LUKE, juha-matti.katajajuuri@luke.fi
tutkija, Kirsi Silvennoinen, LUKE, kirsi.silvennoinen@luke.fi
Kirjoitus on julkaistu alunperin LUKEn blogissa 13.9.2021.