Siirtyminen jätteiden hyödyntämisestä jätteen synnyn ehkäisyyn vaatii uudenlaista lähestymistapaa politiikan tekoon

RSS
19.3.2025 O. Sahimaa, S. Sepponen ja J.Virtanen, Sweco
© Adobe Stock

Kiertotaloudesta on keskusteltu noin kymmenen vuotta ja termistä on tullut viime vuosina ammattisanaston sijaan osa jokapäiväistä kielenkäyttöä. Kiertotaloudessa korostuvat materiaalikiertojen edistäminen, esimerkiksi uudelleenkäytön, korjauksen, tuotteiden pitkäikäisyyden ja arvoa kasvattavan kierrätyksen, upcyclingin, avulla. Jo ennen kiertotaloustermin yleistymistä etusijajärjestys on toiminut ohjenuorana materiaalien käytön ja jätehuollon ympäristövaikutusten minimoimiseksi.

Etusijajärjestyksen mukaan ensisijaisesti tulisi ehkäistä jätteen syntyä ja edistää uudelleenkäyttöä ja jos tämän ei ole mahdollista, materiaalit tulisi pyrkiä kierrättämään tai hyödyntämään energiana.

Etusijajärjestys on toiminut vuosikymmeniä viitekehyksenä materiaalien käytön ja jätehuollon ympäristövaikutusten minimoimiseksi.

Pohjoismaat ovat olleet globaalisti edelläkävijöitä kiertotalouden tiekarttojen ja strategisten ohjelmien laatimisessa. Käytännössä siirtymä kiertotalouteen on osoittautunut kuitenkin vaikeaksi.

Esimerkiksi Suomessa materiaalien kiertotalousaste on madellut vuosia kolmen prosentin tietämissä1. Myös pelkästään yhdyskuntajätteen kierrätysasteen nostaminen on osoittautunut haastavaksi tehtäväksi eikä kovin merkittävää kehitystä ole pohjoismaissa tapahtunut vuosiin2. Julkista keskustelua vaivaa edelleen kierrätyspainotteisuus jätteen synnyn ehkäisyn ja uudelleenkäytön edistämisen sijaan.

Swecon Pohjoismaiden ministerineuvostolle tekemässä hankkeessa “Waste prevention in the Nordics: What policies and measures are needed to prevent waste production and promote reuse?” tartuttiin tähän puutteeseen: hankkeen tavoitteena oli tunnistaa parhaita käytänteitä jätteiden synnyn ehkäisyyn ja uudelleenkäytön edistämiseen pohjoismaissa.

Seuraavassa on esitetty kolme keskeistä huomiota aiheesta.

1. Jätteen synnyn ehkäisy pitää sisällään jätteen määrän vähentämisen lisäksi myös jätteen haitallisuuden vähentämisen.

Jätteen synnyn ehkäisyn tulisi pienentää neitseellisten raaka-aineiden kulutusta sekä vähentää luonnolle ja ihmisten terveydelle aiheutuvia negatiivisia vaikutuksia ja haitallisten aineiden määrää materiaaleissa ja tuotteissa. Haitallisten aineiden ja luontovaikutusten näkökulmat usein unohtuvat, kun keskustellaan vain jätteen määrästä.

Esimerkiksi muovien kierrätyksessä on nostettu esiin potentiaalinen haitallisten aineiden rikastuminen3,4 ja toisaalta muovin kierrätyslaitokset voivat olla itsessään mikromuovin lähteitä5.

2. Pohjoismaista löytyy "matalalla roikkuvia hedelmiä" jätteen synnyn ehkäisyn skaalaamiseksi, mutta olemassa olevat toimet perustuvat pääasiassa vapaaehtoisuuteen.

Hankkeessa tunnistettiin kymmeniä eritasoisia jätteen synnyn ehkäisyä edistäviä toimenpiteitä. Esimerkkejä hyvin vaikuttavista ja helposti toteutettavista toimista ovat kiertotalouden edistäminen julkisissa hankinnoissa sekä green dealit ja materiaalitehokkuussitoumukset.

Kiertotalouden edistäminen julkisissa hankinnoissa. Kiertotalouskriteerien integroiminen julkisiin hankintoihin voi merkittävästi vähentää materiaalihukkaa ja edistää kestävyyttä kaupungeissa.

Esimerkki: Espoon kaupunki on Kaikki muovi kiertää -hankkeessa kehittänyt kiertotalouden mukaisia hankintakriteerejä rakennusmuoveille6. Hankintakriteereillä voisi ohjata jatkossa vahvemmin kierrätyksen edistämisen lisäksi myös jätteen synnyn ehkäisyyn ja uudelleenkäytön edistämiseen.

Green dealit ja materiaalitehokkuussitoumukset. Teollisuuden ja toimialajärjestöjen tekemillä green dealeilla ja materiaalitehokkuussitoumuksilla voidaan tavoitella parempaa resurssitehokkuutta, kestävyyttä ja ympäristövaikutusten vähentämistä arvoketjuissa.

Esimerkiksi elintarvike- ja pakkausteollisuuden materiaalitehokkuussitoumukseen Suomessa sisältyy tavoite 50 prosentin vähennyksestä ruokahävikissä vuoteen 2030 mennessä sekä muovinkäytön vähentämisestä pakkauksissa ja pakkausten uudelleenkäytön edistäminen.

Vaikka erilaiset vapaaehtoisuuteen perustuvat toimet ovat tärkeitä kiertotalouden edistämiseksi, on väistämätöntä, että merkittävä neitseellisten materiaalien kulutuksen ja jätteen määrän vähentäminen vaatii myös uudenlaista politiikan tekoa - esimerkiksi vahvempaa regulatiivista ja taloudellista ohjausta.

3. Jätteen synnyn ehkäisy vaatii kokonaan uusien politiikkatoimien valikoimaa perinteisen jätepolitiikan ulkopuolelta.

Jätteen synnyn ehkäisyä edistävä politiikka ei perustu kierrätysperusteisten politiikkatoimien vähittäiseen parantamiseen. Sen sijaan kiertotaloussiirtymässä on kyse monimutkaisesta sosioteknisestä muutoksesta, jossa vahvasti kiertotalouteen ohjaava politiikkakeinojen kokonaisuus tulisi kohdentua etenkin tuotteiden tuotanto- ja käyttövaiheeseen ja tätä kautta neitseellisten luonnonvarojen ylikulutuksen hillitsemiseen.

 

Olli Sahimaa toimii Swecossa johtavana asiantuntijana strategisten kiertotaloushankkeiden parissa.

Susanna Sepponen johtaa Swecossa kansallista ja pohjoismaista politiikka- ja ohjelmakehitystä tukevaa toimintaa.

Julia Virtanen työskentelee Swecossa asiantuntijana kiertotalouden ja luonnonvarojen kestävän käytön hankkeissa.

Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittaman Waste prevention in the Nordics -hankkeen tuloksia esiteltiin PlastLIFE-projektin vuosiseminaarissa marraskuussa 2024 Helsingissä.

Raportit

Waste prevention in the Nordics (norden.org)

Policy Brief: Effective waste prevention needs policies targeting the entire value chain (norden.org)

Lähteet

Tilastokeskus. (2022). Kiertotalous edistyy Suomessa hitaasti – merkittävimmät askeleet kohti asetettuja tavoitteita ovat vielä ottamatta (stat.fi)

European Environment Agency. (2024). Waste recycling in Europe (europa.eu)

Hahladakis, J. N., Velis, C. A., Weber, R., Iacovidou, E., Purnell, P. (2018). An overview of chemical additives present in plastics: Migration, release, fate and environmental impact during their use, disposal and recycling. Journal of Hazardous Materials, 344, 179-199.

Göteborgin yliopisto. (2023). Hundreds of toxic chemicals in recycled plastics (gu.se) 

Brown, E., MacDonald, A., Allen, S., Allen, D. (2023). The potential for a plastic recycling facility to release microplastic pollution and possible filtration remediation effectiveness. Journal of Hazardous Materials Advances, 10, 100309.

Espoon kaupunki. (2024). Newly released public procurement criteria improve recycling rate of construction plastics (espoo.fi)

  • Tulosta sivu
Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.